Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksensä työntekijän irtisanomiskynnyksen madaltamisesta.
Hallituksen esityksen mukaan työsopimuksen irtisanomiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy. Nykyisessä laissa irtisanomisen syyn täytyy olla asiallinen ja painava.
Työministeri Matias Marttisen (kok.) mukaan lakiesityksellä halutaan purkaa työllistämisen esteitä ja rohkaista yrityksiä rekrytoimaan. Muutos on Marttisen mukaan tärkeä erityisesti pienille yrityksille, jotka pitävät irtisanomiseen liittyviä oikeudellisia riskejä merkittävänä esteenä työllistämiselle.
– Suomesta ei tule tämän lainmuutoksen myötä mitään villiä länttä, vaan jatkossakin suomalaisten työntekijöiden turva lainsäädännön näkökulmasta säilyy vahvana. Irtisanomista ei saa siis tehdä mielivaltaisin tai syrjivin syin, vaan siihen täytyy olla aina jatkossakin lakiin perustuva asiallinen syy, Marttinen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Irtisanomisperusteen täyttymistä arvioitaisiin Marttisen mukaan jatkossakin kokonaisharkinnalla, jossa huomioitaisiin kaikki työnantajan ja työntekijän olosuhteet.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syyskuussa 2024 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan muutoksia. Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen. Työryhmän mietinnöstä järjestettiin viime keväänä lausuntokierros, jonka jälkeen valmistelua on jatkettu ministeriössä.
Hallitus esittää, että lakimuutokset tulisivat voimaan ensi vuoden alussa.
Kritiikkiryöppy palkansaajapuolelta
Hallituksen esitys sai tuoreeltaan osakseen kritiikkiryöpyn palkansaajakeskusjärjestöiltä.
SAK:n mukaan hallituksen esitys irtisanomisten helpottamisesta tuo lisää epävarmuutta työntekijöiden elämään. Järjestön mukaan "potkulakiesitys" on merkittävä huononnus työntekijöiden työsuhdeturvaan.
– Lakiesitys ei ainoastaan poista viittausta painavaan syyhyn, vaan se sisältää muitakin huononnuksia. Nykyisin työnantajalla on esimerkiksi velvollisuus ennen irtisanomista selvittää, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Hallitus haluaa esityksellään kumota tämänkin säännöksen pääosiltaan, SAK:n juristi Katariina Sahlberg sanoo tiedotteessa.
Myös STTK:n mukaan irtisanomisen helpottaminen heikentäisi työntekijän asemaa entisestään ja lisäisi työelämän ennakoimattomuutta. Järjestön mukaan ehdotetut muutokset vahvistaisivat työnantajan asemaa työsopimussuhteen vahvempana osapuolena ja epätasapaino kasvaisi entisestään.
– Irtisanomisen helpottaminen vaikuttaisi kaikkiin työsuhteessa oleviin palkansaajiin kaikenkokoisilla työpaikoilla, vaikka ehdotusta on perusteltu nimenomaan pk-yritysten työllistämisen edellytysten parantamisella. Lakimuutoksen työllisyysvaikutukset taas ovat epäselviä tai olemattomia, STTK:n juristi Inka Douglas sanoo tiedotteessa.
Akavan juristin Hannele Fremerin mukaan nykyinen lainsäädäntö ja sitä koskeva vakiintunut oikeuskäytäntö ovat luoneet pohjan työntekijän työsuhdeturvalle, mutta nyt työelämän ennakoitavuus ja työntekijöiden työsuhdeturva heikkenevät. Hän arvioi, että lakimuutokset lisäävät valvovien viranomaisten ja tuomioistuinten työn määrää.
– Lakimuutosten merkitys täsmentyy vasta useiden vuosien kuluttua sitä mukaa, kun syntyy oikeuskäytäntöä, Fremer sanoo tiedotteessa.
"Ehdottoman tervetullut muutos"
Suomen Yrittäjissä hallituksen lakiesitystä sen sijaan tervehdittiin ilolla. Johtaja Atte Rytkönen-Sandbergin mukaan irtisanomiskynnyksen alentaminen on tärkeä uudistus.
– Suomessa on korkea henkilöperusteinen irtisanomissuoja. Sääntelyn keventäminen parantaa erityisesti pk-yritysten mahdollisuutta työntekijöiden palkkaamiseen ja tuo aktiivisuutta työmarkkinoille. Muutos on ehdottoman tervetullut, Rytkönen-Sandberg sanoo Suomen Yrittäjien tiedotteessa.
