Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuoreesta mietinnöstä ilmenee, että hallitus olisi käyttämässä Kela-korvauksien maksuun yhteensä 633 miljoonaa euroa. Aiemmin hallitus on kertonut kohdentavansa tällä vaalikaudella yksityisen hoidon Kela-korvauksiin 500 miljoonaa euroa.
Tuore arvio on sosiaali- ja terveysministeriön (STM), jonka mukaan summa kattaisi vakuutettujen rahoitusosuuden sekä niin sanotun kanavointiratkaisun. Valtionosuus olisi edelleen syksyn 2023 budjettiriihessä varattu 335 miljoonaa euroa. Valtionosuuden ennallaan pysyminen tarkoittaisi, että muiden sairausvakuutusta maksavien tahojen, käytännössä työnantajien ja työntekijöiden, maksuosuus kasvaisi.
Kanavointiratkaisussa on kyse järjestelystä, jolla hallituksen tekemiä menosäästöjä ohjataan täysimääräisesti valtiolle ja kunnille. Ilman tätä järjestelyä osa säästöistä olisi kohdistunut sosiaalivakuutusmaksujen alennuksiin, jolloin säästöt eivät olisi täysimääräisesti vähentäneet valtion ja kuntien velkaantumista.
Kanavointiratkaisu muutti valtion ja vakuutettujen rahoitusosuuksien suhdetta Kela-korvausten rahoituksessa. Aiemmin sairaanhoitovakuutuksen kokonaispotista kaksi kolmasosaa tuli valtion budjetin alta ja yksi kolmasosa tuli vakuutetuilta, eli käytännössä palkansaajilta ja eläkeläisiltä. Nyt valtion osuus on laskenut noin 50 prosenttiin.
– Työnantajat ja palkansaajat maksavat vakuusmaksuja yhtä paljon kuin ennen leikkauksia, mutta valtion osuus kuluista on säästöjen verran pienempi, selvittää johtaja Essi Rentola STM:stä STT:lle.
Laskennallinen erotus
Mietinnön myötä esille noussut pomppaus 633 miljoonaan euroon Kela-korvausten kokonaisrahoituksessa johtuu siitä, että valtion rahoitus pysyy siinä ennallaan, mutta vakuutettujen rahoitusosuus kasvaa.
– Ennen kanavointia lasketuilla rahoitusosuuksilla 335 miljoonan euron valtionrahoitus olisi tarkoittanut vakuutettujen rahoitusosuus huomioon ottaen 500 miljoonaa euron kokonaisrahoitusta. 133 miljoonaa euroa on siis näiden kahden laskennallisen luvun erotus, Rentola sanoo.
On vielä auki, kuinka paljon rahaa Kela-korvauksiin lopulta menee. Tämänhetkinen virka-arvio kaikista Kela-korvausmuutosten menoista on 545 miljoonaa euroa neljässä vuodessa, siis huomattavasti alle 633 miljoonan euron. Myös valtion rahaa olisi kulumassa vähemmän kuin mihin hallitusohjelmassa on varauduttu.
– Valtion lopullinen rahoitusosuus riippuu lopulta sekä palveluiden käytöstä että hallituksen päätöksistä 335 miljoonan euron raamin sisällä.
"Poliittisen historiamme iso kysymys"
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) kertoi torstai-iltana eduskunnan täysistunnossa, että 633 miljoonan euron potti tuli kaikille valiokunnan jäsenille yllätyksenä.
– Tällä on tietenkin vaikutusta myöskin julkiseen talouteen, vaikka varsinaisesti rahasto on sen ulkopuolella, Kiuru sanoi.
Kiurun mukaan lähestyvien aluevaalien vuoksi olisi tärkeää tietää, pitääkö STM:stä saatu tieto paikkansa.
– Aluevaaleissa yhtenä isona kysymyksenä on julkisen talouden rahoitusosuus näistä julkisista sote-palveluista. Silloin on tietenkin tärkeää tietää, aikooko hallitus käyttää 500 miljoonaa vai 633 miljoonaa näiden palveluiden tukemiseen yksityisellä sektorilla Kela-korvauksien muodossa, Kiuru perusteli.
Torstaina julkaistuun mietintöön vastalauseen jättäneiden SDP:n kansanedustajien mukaan hallituksen tulisi viipymättä selkeyttää, vaikuttaako kanavointiratkaisu sairausvakuutuskorvauksiin varatun lisärahoituksen nousuun.
– Joko tässä halutaan pimittää tätä tietoa ennen vaaleja ja asia tulee nyt vasta julkiseksi, eli käytännössä kuukausien odottamisen jälkeen selviääkin, että ei ollakaan enää käyttämässä 500 miljoonaa vaan enemmän, ja tämä on minusta poliittisen historiamme kokoluokassa iso kysymys, Kiuru sanoi täysistunnossa.
Vireillä on myös muita muutoksia, joiden kustannukset tulisivat nostamaan Kela-korvauksia.
Orpo: Tarkastetaan tämä
Korvaussummien taustalla on pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan hallitus pyrkii toimillaan keventämään hyvinvointialueiden taakkaa. Hallituksen tavoitteena on purkaa hoitojonoja kehittämänsä uuden Kela-korvausmallin avulla.
Asia on herättänyt kritiikkiä, koska yksityiseen sairaanhoitoon kohdennettavien rahojen on katsottu olevan pois julkisesta terveydenhuollosta. Oppositio tiukkasi myös torstaina eduskunnan kyselytunnilla pääministeriltä, ollaanko Kela-korvauksiin käyttämässä lisää rahaa.
– Mikä on teidän arvovalintanne: laitetaanko rahat tavallisten suomalaisten julkisiin hyvinvointipalveluihin vai yksityiseen terveysbisnekseen? kysyi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.
Pääministeri Orpo vastasi, että luvut pitää tarkastaa.
– Minun käsitykseni on se, että nämä Kela-korvausluvut eivät nyt ole ihan niin kuin te sanotte, mutta tarkastetaan tämä, Orpo vastasi.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sanoi puolestaan, että Kela-korvauksiin käytetään "noin suurin piirtein puoli miljardia".
Kela-korvauksista vastaa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.), joka ei ollut eilen kyselytunnilla.
Asiasta on aiemmin uutisoinut ainakin Helsingin Sanomat.
STT pyysi perjantaina Grahn-Laasosen ja Orpon haastattelua aiheesta. Grahn-Laasonen oli sairaana eikä Orpo kommentoinut asiaa..
