Oppositio jatkoi keskiviikkona hallituksen budjettiriihipäätösten ryöpyttämistä.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoi olevan ilmeistä, etteivät kaikki hallituspuolueet jaa ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden arvoja, jotka kuuluvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Pääoppositiopuolueessa ei hurrattu myöskään hallituksen talouspolitiikalle.
Tuppuraisen mukaan rikkaita suosivat veronkevennykset ja hövelit yhteisöveron alennukset ovat esimerkkejä toimista, joita nyt paikkaillaan leikkauksilla ja kirjanpitokikkailulla. Yli satatuhatta vuodessa ansaitsevien veronalennukset rahoitetaan muun muassa kuntien valtionosuuksia leikkaamalla.
– Valtion velkakierre on jyrkkä. Velkaa otetaan markkinoilta, ja sitä otetaan erityisrahastoista. Velkaa otetaan, ja säästöpossu rikotaan, Tuppurainen sanoi.
Tuppurainen syyttää hallitusta kirjanpitokikkailusta.
– Samalla, kun hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassaan, se pitää kynsin hampain kiinni velkasuhteen näennäisestä pysäyttämisestä yhden vuoden ajaksi. Tämän vuoksi budjetti on täynnä kirjanpitokikkailuja ja rahastojen tyhjennyksiä. Hallituksen virheitä ei näillä ratkaisuilla kuitenkaan pysyvästi korjata.
Tuppurainen piti myös hallituksen työllistämistoimia riittämättöminä.
– Nuorille ja pitkään työttömänä olleille ei ole toivoa näkyvissä. Edes työttömyysturvan suojaosia ei palautettu, vaikka se olisi mahdollistanut monen työttömän kiinnittymisen työelämään edes osa-aikaisesti.
Keskusta tylyttää Orpoa
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoi pitävänsä budjettiriihtä lopullisena sinettinä hallituksen epäonnistumiselle.
– Euroopan toiseksi ankarin työttömyys, Suomen luottoluokituksen laskeminen tai se, että ihmiset eivät saa hoitoa ja rahat eivät meinaa arjessa riittää, ovat tosiasioita, joita ei voi paeta. Vastuu on aina kulloisellakin hallituksella ja lopulta pääministeripuolueella.
Kurvinen tylytti pääministeri Petteri Orpoa (kok.) johtajuuden puutteesta.
– Maan asioiden hoitamisesta tuli sirkusta, ja hallitus pääministeriä myöten joutui naurunalaiseksi, vaikka siihen olisi näissä oloissa kaikkein vähiten varaa. Mitä virkaa on hallituksella, jolta on mennyt sisäinen luottamus ja ulkoinen toimintakyky ja jota pidetään pystyssä vain pystyssä pysymisen vuoksi? Kurvinen kysyi tiedotteessa.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi "kurjuuden kierteen" jatkuvan. Hallituksen vakavimmaksi synniksi hän tuomitsi tekemättömyyden pahenevan työttömyyden suhteen.
– Nyt jos koskaan olisi pitänyt kääntää kaikki kivet työttömyyden nujertamiseksi ja luoda näin koteihin ja työpaikoille toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Talouden kasvu ja työpaikat ovat kestävin ratkaisu myös velkaan, Kaikkonen sanoi.
Vasemmistoliitto vaatii kohtuuhintaista asuntotuotantoa
Myös vasemmistoliiton kansanedustaja Laura Meriluoto suomi hallituksen työllisyyspolitiikkaa.
– Oikeistohallitus nosti kädet pystyyn massatyöttömyyden keskellä. Riihessä linjatut työllisyystoimet ovat näpertelyä, ja samalla hallitus päätti entisestään syventää rakennusalan ahdinkoa romuttamalla kohtuuhintaisen asuntotuotannon, Meriluoto sanoi.
Hallitus päätti riihessä leikata valtion tukeman asuntotuotannon korkotukivaltuutta 365 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 lähtien. Vasemmistoliitto haluaisi päinvastoin lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa.
– Oikeistohallituksen politiikka on johtanut paitsi Euroopan huonoimpaan työllisyyskehitykseen, myös asunnottomuuden kasvuun, ja tilanne uhkaa edelleen pahentua. Surkeista tuloksista huolimatta hallitus näyttää edelleen uskovan, että sosiaaliturvaleikkaukset ja työntekijöiden aseman heikentäminen tuovat lisää työpaikkoja, Meriluoto sanoi.
Kansanedustajan mukaan leikkaukset nuorten kuntoutuksesta, työllisyysmäärärahoista ja palkkatuesta näkyvät nyt työllisyyspalveluiden heikkona saatavuutena.
– Monissa kunnissa palkkatukirahat ovat loppuneet jo alkuvuodesta, mikä vaikuttaa suoraan pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun. Nyt tarvittaisiin panostuksia työllisyyspalveluihin ja aidosti kannustavia uudistuksia, kuten työttömyysturvan ja asumistuen suojaosan palauttaminen, Meriluoto sanoi.
Vihreät varoittaa alueiden eriytymisestä
Leikkaus kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukiin saa myös vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jenni Pitkon ärähtämään. Pitkon mukaan päätös johtaa hallitsemattomaan muutokseen suomalaisessa asuntopolitiikassa.
– Hallituksen politiikka on omiaan lisäämään huonovointisuuden kasautumista, syrjäytymistä ja jopa rikollisuuden ja turvattomuuden kasvua. Olemme astuneet Ruotsin tielle, Pitko sanoi.
Hänen mukaansa esimerkit Tukholmasta pitäisi ottaa vakavasti.
– Vaikka Suomessa ei ole no-go-alueita, ei meidän kannattaisi viedä kaupungeilta työkaluja eriytymisen ehkäisemiseksi.
Pitko sanoo, ettei hallitus ole millään tavalla tarkastellut, millaisia vaikutuksia näin radikaalilla Suomen toimivan asuntopolitiikan alasajolla on.
– Käynnissä on jo asumistuen muutosten aiheuttama häätöaalto ja asunnottomuus on lyhyessä ajassa lisääntynyt kaupungeissa. Edullisia vuokra-asuntoja jonoissa odottaa jopa satatuhatta ihmistä.
Pitkon mukaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon alasajo johtaa alueiden eriytymiseen, kun pienituloiset joutuvat muuttamaan samoille alueille, etäämmäksi keskustoista.
Saman ryhmän kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Tiina Elo huomautti, että ilmasto- ja luontotoimet loistivat budjettiriihessä poissaolollaan.
– Hallitus sivuutti täysin ihmiskunnan kohtalon kysymykset: ilmastokriisin ja luonnon köyhtymisen pysäyttämisen. Ei tämä yllättänyt, mutta pettyä voi yhä uudelleen, Elo sanoi.
