Hallitus on valmistellut kovaa kritiikkiä aiheuttaneen pakkolakipaketin, jolla hallitus aikoo yksipuolisesti viedä lakiin ylärajat sille, mitä työehtosopimuksissa voidaan sopia.
Työ- ja elinkeinoministeriö TEM lähetti lakipaketin lausuntokierrokselle keskiviikkona.
Lakipakettiin sisältyvät muutokset koskevat sairausajan palkkaa, loppiaisen ja helatorstain työaikaa pidentävää vaikutusta, vuosilomien enimmäispituutta ja lomarahojen enimmäismäärän rajoittamista. Samassa yhteydessä ehdotetaan säädettäväksi työntekijän oikeudesta lomaltapaluukorvaukseen.
Lakimuutoksella tavoitellaan viiden prosentin parannusta yritysten kustannuskilpailukykyyn.
Julkisuudessa on aiemmin puhuttu, että pakkolait olisivat vain määräaikaisia. Hallituksen esityksessä sairausajan palkkaa, loppiaista ja helatorstaita, vuosilomien kestoa ja lomaltapaluukorvausta koskevat säännökset jäisivät kuitenkin pysyvästi voimaan.
Sen sijaan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen oikeutta sopia työehtosopimuksilla työntekijän kannalta paremmista eduista rajoitetaan kolmeksi vuodeksi.
TEMin mukaan rajoitusten ei arvioida olevan perustuslain vastaisia, koska ne ovat tarkkarajaisia, kohdistuvat vain rajoitettuun osaan työ- ja virkaehtosopimusten sisällöstä, niillä ei puututa voimassa oleviin työ- ja virkaehtosopimuksiin ja rajoitukset ovat voimassa määräajan.
Rajoitukset eivät ulotu työnantajan ja työntekijän keskinäisiin sopimuksiin.
Lakien on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2016. Niitä sovellettaisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin, joista sovitaan lain voimaantulon jälkeen.
Sairausloman ensimmäinen karenssipäivä olisi palkaton, mutta se ei koskisi työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuvaa sairauslomaa – tai jos työntekijä on 30 päivän kuluessa uudelleen sairaana samasta syystä.
Lisäksi työnantajan täytyisi maksaa vain 80 prosenttia palkasta seuraavilta kahdeksalta sairauslomapäivältä nykyisen sadan prosentin sijaan.
Myös loppiainen ja helatorstai muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi, eivätkä ne lyhentäisi työaikaa.
Helatorstain ja arkipäivälle sijoittuvan loppiaisen työtunnit tulisi tehdä etu- tai jälkikäteen pidentämällä muiden työpäivien työaikaa tai lauantaina. Jos työntekijän täytyy olla loppiaisena tai helatorstaina töissä, hänelle maksetaan normaali säännöllisen työajan palkka ilman sunnuntailisiä.
Työehtosopimuksella saisi jatkossa sopia, että kuukaudessa kertyy enintään kolme lomapäivää, eli lomaoikeus olisi enintään kuusi viikkoa vuodessa.
Lomaltapaluuraha olisi jatkossa 35 prosenttia vuosilomapalkan määrästä.
Esityksessä myös ehdotetaan, että työnantajan pitää jatkossa järjestää irtisanotuille työllistämistä edistävää valmennusta tai koulutusta. Työnantajan pitäisi järjestää irtisanotulle myös työterveyshuolto kuuden kuukauden ajaksi työsuhteen päättymisestä. Velvollisuudet koskevat yli 20 työntekijää työllistäviä yrityksiä.
Lausuntokierros päättyy 9. joulukuuta.
Hallituksen on tarkoitus antaa lakiesitykset eduskunnalle helmikuussa 2016.
JUHA VAINIO/LÄNNEN MEDIA