Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) vieritti vastuuta hyvinvointialueille vastatessaan eduskunnassa välikysymykseen arvokkaasta ikääntymisestä ja vanhushoivan tilanteesta. Välikysymyksen tekivät keskusta ja Liike Nyt.
Juuso painotti vastauspuheenvuorossaan, että hyvinvointialueiden toiminta ja talous on vakautettava, jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voidaan turvata.
– Hallitus on tehnyt päämäärätietoisesti työtä, jotta alueiden tarvitsema kasvava rahoitus pystytään turvaamaan – nyt ja tulevina vuosina. Raha ei kuitenkaan tule riittämään, jos alueet eivät kykene uudistamaan palveluita ja löytämään uusia tekemisen tapoja, Juuso sanoi.
Juuson mukaan hallitus haluaa varmistaa jokaisen suomalaisen hyvän hoidon ja huolenpidon sekä nykyisille että tuleville sukupolville.
– Kun väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa, on tärkeää, että yhteiset rahamme käytetään tehokkaasti, Juuso painotti.
Kaikkonen esitti epäluottamusta
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen korosti puheenvuorossaan, että Suomen pitää olla maa, jossa ihmisten on turvallista elää ja ikääntyä.
– Omia ja läheisen vanhuuden päiviä pitää voida odottaa luottavaisin mielin, ei pelon vallassa, Kaikkonen sanoi.
Kaikkosen mukaan hallituksen vastaus välikysymykseen ei ollut tyydyttävä.
– Puhetta on kuultu, mutta tekoja on nähty aivan liian vähän. Hoidon ja hoivan nykysuunnasta huolestuneet suomalaiset ansaitsevat muutakin kuin hymistelyä ja hyvää päivää, Kaikkonen sanoi.
Koska nykylinjan jatkuminen vie Kaikkosen mukaan ihmisten palveluita väärään suuntaan ja lisää eriarvoisuutta Suomessa, hän esitti puheenvuoronsa päätteeksi epäluottamuslausetta hallitukselle. Hanna-Leena Mattila (kesk.) kannatti keskustan ryhmäpuheenvuorossa Kaikkosen esittämää epäluottamuslausetta.
Epäluottamuslauseita sateli
Myös SDP:n Aki Lindén, vihreiden Bella Forsgrén ja vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho esittivät epäluottamusta hallitukselle omien ryhmiensä ryhmäpuheenvuoroissa. Keskusta ei pyytänyt välikysymykseen mukaan SDP:tä, vihreitä tai vasemmistoliittoa.
SDP:n Lindén muistutti puheenvuorossaan, että vanhempi sukupolvi on antanut vuosikymmenet työelämälle, perheelle ja yhteiskunnalle.
– He ansaitsevat kiitoksien lisäksi hyvät palvelut ja turvallisen elämän. Mutta tällä hetkellä näemme ja tunnemme kylmän viiman puhaltavan sosiaali- ja terveyspolitiikassa: ihmisille tärkeitä palveluita ja etuuksia leikataan, asiakasmaksuja korotetaan, työntekijöiden asemaa heikennetään, hoitoalan työttömyys kasvaa, Lindén listasi.
Vihreiden Forsgrén kritisoi hallitusta siitä, että se kohdistaa leikkauksiaan toistuvasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, toisten ihmisten avun varassa elävien ihmisten peruspalveluihin ja oikeuksiin.
– Hallituksen käsi ei hoivaa tai huolehdi, se kurittaa. Hallituksen käsi ei korjaa, vaan se rikkoo, Forsgrén tiivisti.
"Laki on kaikille sama"
Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen esittämässään vastauspuheenvuorossa Juuso edelleen korosti hyvinvointialueiden vastuuta.
– Joissakin hyvinvointialueissa vanhustenhuoltokin toimii ihan hyvin. Lainsäädäntö on kuitenkin kaikille sama. Kysymys on, että miksi se joissakin toimii ja joissakin ei toimi, Juuso sanoi.
Juuso moitti oppositiopuolueita siitä, että ne syyttelevät hallitusta asioista, joista oppositiopuolueet ovat itse päättämässä hyvinvointialueilla. Juuso muistutti, että hyvinvointialueet voivat tarvittaessa pyytää lisärahoitusta, minkä jälkeen arvioidaan onko alue käyttänyt rahansa oikein ja onko se kyennyt turvaamaan riittävät palvelut.
– Tämän voimme tehdä yhdessä. Sen sijaan teette välikysymyksen, mikä on suoranaista populismia vaalien alla. Tehdä välikysymys aiheesta, kun te itse voitte ne palvelut korjata siellä hyvinvointialueilla, tuohtunut Juuso moitti.
