Hallitus aikoo kiristää sakotusta tuntuvasti ensi vuonna. Autoliitto ja Liikenneturva ovat kritisoineet voimakkaasti juuri lausunnoilta palannutta esitystä, jonka tarkoituksena on korottaa päiväsakkojen rahamäärät noin kaksinkertaisiksi ja korottaa edelleen rikesakkoja.
Autoliiton mukaan esityksessä keskitytään valtion kassan kartuttamiseen, ja liikenneturvallisuus on jätetty sivuosaan.
Samaa mieltä on Liikenneturva, jonka mielestä valtio antaa väärän signaalin autoilijoille, kun se jo esityksessään kertoo, että lakiuudistuksen tarkoitus on nimenomaan lisärahan kerääminen.
Sakkojen korotuksilla on myös ikävä sivuvaikutus, joka on herättänyt huolta Liikenneturvassa.
Kaikkein pienituloisimpiin on kohdistunut laissa porsaanreikä, jota kutsutaan muuttumattoman sakon alueeksi.
– Liikenneturvallisuuden kannalta tällä seikalla ei voi olla mitään myönteisiä vaikutuksia. Ylinopeudet voivat nousta huomattavan suuriksi, mikä merkittävästi lisää onnettomuusriskiä, sanoo Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen.
Törkeitä ylinopeuksia rikesakon hinnalla
Muuttumattoman sakon alueella tarkoitetaan sitä, että pienituloisen autoilijan ylinopeudesta saamat päiväsakot jäävät pienemmiksi kuin rikesakko. Koska sakko pitää kuitenkin aina korottaa rikesakon suuruiseksi, voi pienituloinen saada tällä hetkellä samansuuruisen sakon, oli ylinopeutta sitten 20 tai noin 50 kilometriä tunnissa. Rikesakko muuttuu päiväsakoksi, kun ylinopeutta on yli 20 kilometriä tunnissa.
Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen sanoo, että nyt, kun hallitus on korottamassa rikesakkoa 200 eurosta 345 euroon, muuttumattoman sakon alue laajenee pienituloisimmilla noin 60–70 kilometrin ylinopeuksiin asti.
– Pienituloisimmilla tarkoitetaan nettona 675 euroa tai sen alle tienaavista henkilöistä, joita on Suomessa noin 600 000, Hinkkanen sanoo.
Otetaan esimerkki: nettona alle 675 euroa kuukaudessa tienaava henkilö, tässä tapauksessa opiskelija, ajaa poliisin tutkaan noin 60–70 km/h -ylinopeutta. Opiskelijalle mätkäistään törkeästä ylinopeudesta 38 päiväsakkoa. Pienien tulojen vuoksi opiskelija maksaa 9 euroa päiväsakolta, eli sakko on suuruudeltaan 342 euroa. Opiskelijan 38 päiväsakkoa korotettaisiin kolmella eurolla vastaamaan rikesakon ylärajaa.
Lopputulos: Opiskelija maksaa saman 345 euroa sakkoa 20 km/h -ylinopeudesta kuin noin 60–70 km/h -ylinopeudesta.
– Olemme joutuneet arvioimaan ylinopeuden ylärajan 60–70 kilometriin tunnissa, sillä poliisin sakkokäsikirja ei ylety näin suuriin ylinopeuksiin, Hinkkanen tarkentaa.
Liikenneturva haluaa mustat laatikot
Liikenneturvan Tarvainen sanoo, että seuraamuksissa pitäisi pyrkiä ottamaan rikosten vakavuus ja vahingollisuus entistä paremmin huomioon.
– Rikesakko on kuitenkin lievemmistä rikkomuksista määrättävä seuraus. Kun teko menee päiväsakkojärjestelmän piiriin, se osoittaa teon olevan vakavampi. Nyt jopa todella merkittävä ylinopeus jää näissä tapauksissa rikesakon suuruiseksi.
– Riski sille, että mennään ihan hällä väliä -tyyliin kasvaa.
Tarvainen tosin huomauttaa, että myös rikesakon suuruisella sakolla selviävä hurjastelija voi menettää korttinsa, mikä toimii hyvänä pelotteena.
– Ajokielto koetaan monesti kovemmaksi kuin sakko. Jos tarvitsee autoa työn tai opiskelun takia, tai jos asuu esimerkiksi syrjäisessä paikassa, päivittäisten asioiden hoitaminen voi olla vaikeaa, jos on kortitta pari, kolme kuukautta.
Liikenneturvan toimitusjohtajan mielestä liikennerikosten seuraamusjärjestelmää pitäisi kehittää ja ottaa käyttöön myös teknisiä valvontakeinoja.
– Esimerkiksi vakavimmissa tapauksissa voitaisiin autoihin määrätä valvontajärjestelmä, niin sanottu musta laatikko, määräajaksi. Näiden teknisten välineiden avulla seurattaisiin kuljettajan nopeuksia. Tällaista tekniikkaa on jo olemassa.
Tarvaisen mukaan myös koko sakotusjärjestelmä pitäisi muuttaa siten, että sekä rikesakon että päiväsakkojen määrä nousisi vieläkin porrastetummin.
– Samalla olisi syytä arvioida, pitäisikö myös rikesakon käyttöalaa laajentaa esimerkiksi 30 km/h -ylinopeuteen asti korkeamman nopeuden teillä.
Tarvaisen mukaan moniin valvontapaikkoihin ajetaan 20 kilometriä korkeammalta rajoitusalueelta, sillä esimerkiksi 80 km/h -nopeusrajoitusalueella rajoitus on alennettu hetkellisesti 60 kilometriin tunnissa.
– Jos ei ole huomannut sitä yhtä liikennemerkkiä, voi vahingossa ajaa hetkellisesti hieman yli 20 kilometriä tunnissa -ylinopeutta, ja sakko pomppaakin päiväsakoille.
Fakta
Näin sakkoja aiotaan korottaa
Päiväsakkojen rahamäärää korotettaisiin noin kaksinkertaisiksi, vähin rahamäärä kuitenkin puolitoistakertaiseksi.
Rikesakon suurin rahamäärä korotettaisiin 200 eurosta 400:aan.
Ylin rikesakko ylinopeudesta korotettaisiin 200 eurosta 345 euroon.
Yhteisösakon asteikko korotettaisiin noin kolminkertaiseksi. Vähin yhteisösakon määrä olisi 2 500 euroa ja enimmäismäärä 2,5 miljoonaa euroa.
Päivä- ja rikesakkojen korotuksia perustellaan talouden välttämättömillä sopeutustoimilla, eli valtion tarpeella kerätä lisärahaa.
Sakkojen korotusten uskotaan tuovan valtiolle lisärahaa noin 63–68 miljoonaa euroa vuodessa.
Hallituksen esitys palasi lausuntokierroksella. Se sai kovaa kritiikkiä muun muassa Autoliitolta ja Liikenneturvalta siitä, ettei esityksessä keskitytty liikenneturvallisuuteen.
Lakiesitys on nyt jatkovalmistelussa, ja oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) päättää, missä muodossa ja miten esitystä viedään eteenpäin.
Lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2016.
JUHA VAINIO/LÄNNEN MEDIA
