Suomi ei kannata euromaiden valtiovarainministeriä eikä eurobudjettia, mutta kaikille pitkän aikavälin tavoitteille ei sanota ei.
Suomen hallituksen mielestä on mahdollista edetä kohti euromaiden yhteistä talletussuojaa, kunhan pankkisektorin riskejä saadaan sitä ennen merkittävästi vähennettyä ja tasattua.
– Vaatii paljon toimia, jotta riskitaso alenee ja pankkiunionille sovitut askeleet toteutuvat, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi.
Sipilän mukaan erittäin hyvässä kunnossa olevan Nordean paluu lisää merkittävästi Suomen pankkisektorin kokoa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Yhteinen talletussuoja on pitkässä juoksussa suomalaisten etu. Mutta jos me nyt menisimme siihen, niin kyllä riskit kasvaisivat ja suomalaiset tallettajat olisivat tätä kautta maksamassa muitten pankkien ongelmia.
Sipilä esitteli hallituksen EU-ministerivaliokunnan perjantaina ottamaa kantaa Euroopan talous- ja rahaliiton Emun kehittämiseksi.
Suomi lähtee siitä, että euromaiden on itse toteutettava tarvittavat rakennemuutokset. Suomi ei tue sellaisia talous- ja rahaliittoa tukevia uudistuksia, jotka lisäävät jäsenmaiden yhteisvastuuta.
Suomen päätavoitteena on pankkiunionin loppuunsaattaminen. Hallitus valmistelee tiekartan, jossa määritellään askelmerkit pankkiunionin kehittämiseksi.
Esimerkiksi sijoittajavastuun toteutumisessa on nyt Sipilän mukaan liian suuria helpotuksia. Kun tiekartta on toteutettu, Suomi on valmis etenemään kohti Emu-maiden yhteistä talletussuojaa ja kriisinratkaisurahaston pysyvää varautumisjärjestelyä.
– Kriisinhoidossa on mahdollistettava tosiasiallisesti valtioiden velkajärjestely, mikä vaatii siirtymäaikaa.
Tietyin reunaehdoin Suomi on myös valmis kehittämään Euroopan vakausmekanismia EVM:ää Eurooppalaisen valuuttarahaston suuntaan. Valuuttarahasto voisi hallinnoida velkajärjestelyjä.
Suomi ei näe kuitenkaan tarvetta makrotaloudellisille vakautusjärjestelyille kuten pahan päivän rahastolle.
– Me emme näe tarvetta myöskään eurobudjetille. Sen sijaan olemme valmiita tukemaan sitä, jos EU-budjetin rahoituskehyksen sisällä on momentti, josta voidaan euroalueen asioita edistää täsmätoimilla.
Suomi ei näe tarvetta myöskään euroalueen valtiovarainministeriölle tai -ministerille.
– Sen sijaan olemme valmiit vahvistamaan euroryhmän puheenjohtajan roolia esimerkiksi niin, että se olisi täysiaikainen.
Suomi aloittaa EU-poliittisen ministerivaliokunnan linjauksen pohjalta kumppanimaiden löytämiseksi.
Sipilän mukaan Hollannin jo ottama kanta on erittäin lähellä Suomen kantaa samoin kuin EU-komission tiistaina hyväksymä paperi pankkiunionista. Hän uskoo myös Saksan tukevan Suomen linjausta.
Sipilä kiisti, että EU-ministerivaliokunnan kannanotto Emun kehittämisestä olisi askel kohti liittovaltiota. Hän sanoi, että kaikki, mistä sovittiin, on hallitusohjelman mukaista.
– Olemme nähneet, ettei euroalue ole valmis eikä se toimi. Nyt kun eurokriisi on tietyllä tavalla takana, on katsottava mitä opimme siitä ja miten välineitä pitää parantaa, ettemme tule yllätetyksi.
Eurooppaministeri Sampo Terhon (sin.) mukaan Suomen kanta perustuu markkinakuriin ja sijoittajavastuuseen.
– Haluamme luoda velkajärjestelymekanismin, jossa maksukyvyttömyyteen ajautuneen maan velat järjestellään uudelleen ja joka varmistaa, etteivät yhden maan ongelmat vaaranna koko euroalueen olemassaoloa.
– Riskien realisoitumisen pitää olla sijoittajien eikä kansalaisten vastuulla, ja myös mekanismi rahaliitosta erottamiseen täytyy olla olemassa, Terho totesi tiedotteessaan.
AKI TAPONEN