Hietalahden Arboretumissa ruoho on märkää, mutta sade on onneksi loppunut. Edessä on elämäni ensimmäinen frisbeegolfin kokeilu.
Oppaanani toimii lajin aktiiviharrastaja ja Wasa Disc Golf Clubin hallituksen jäsen Jenni Keronen. Hän tarttui itse ensimmäisen kerran kiekkoon kymmenisen vuotta sitten.
– Sellainen tyypillinen kaveriporukan ulkoilukeikka. Ajattelin heti, että tästä saisi hauskan harrastuksen. Mutta koska olen kilpailuhenkinen ihminen, eihän se pelkästään siihen jäänyt, Keronen nauraa.
Alkuhuuma vei Kerosen harjoittelemaan kymmenenkin kierrosta viikossa. Hän on myös kilpaillut lajiliiton alaisissa kisoissa.
– Kilpailutoiminta on ollut viime aikoina hieman syrjässä elämäntilanteen vuoksi. Tavoitteena olisi palata sen pariin paremmalla ajalla.
Tällä hetkellä Keronen keskittyy viemään frisbeegolfin ilosanomaa eteenpäin.
– Olen esitellyt lajia esimerkiksi yritysten tyky-päivillä. Olen ollut myös mukana järjestämässä tutustumistapahtumia aloittelijoille.
Takakontillinen kiekkoja
On aika kaivaa frisbee- eli liitokiekot esiin. Niitä Kerosen auton takakontista löytyy kokonainen bägi. Rivissä on monentyyppistä ja -väristä kiekkoa, jotka kaikki näyttävät minusta samanlaisilta.
– Aloittelija ei tarvitse näin montaa erilaista kiekkoa. Otamme kummallekin kaksi putteria. Ne ovat lyhyen kantaman kiekkoja, joilla voi sekä putata että heittää lyhyitä heittoja.
Kiekkojen kolme perusmallia ovat putteri, midari ja driveri. Otan käteeni erityyppisiä kiekkoja ja yritän nähdä niiden erot.
– Putteri on paksumpi kuin midari, joka on puolimatkan kiekko. Driverin reuna on selvästi terävämpi.
– Mitä terävämpi kiekko, sitä pidempiin heittoihin se on suunniteltu. Itse heitän mieluiten putterilla kaikki alle 60 metriset heitot. Vaihdan midarin driveriin, kun mennään yli 80 metrin.
Kerosen maksimiheitto on noin 110 metriä. Minun ensimmäinen heittoni hoippuu väpättäen vajaat 5 metriä.
Asennosta se lähtee
Frisbeegolfrata koostuu numeroiduista väylistä, joissa pelaaminen aloitetaan avauspaikalta eli tiiltä. Jokainen väylä päättyy maalikoriin.
Asetumme ensimmäiselle tiille, joka on suorakaiteen muotoinen, rouheapintainen muovimatto.
Keronen näyttää mallia perusasennosta, jossa ollaan kyljittäin heittosuuntaan.
– Aloittelijan yleinen virhe on kääntää ylävartaloa liikaa. Ja kiekkoa ei heitetä vain kädellä, siihen käytetään koko kehoa.
Kokeilen alkuasentoa ja teen juuri tuon aloittelijan virheen. Kiekko heilahtaa sivuun heittolinjasta.
– Heitto lähtee painonsiirrosta etummaiselle tukijalalle, polvi joustaa ja lantio lähtee kiertymään. Vedät yläkropan liikkeeseen mukaan, käsi liikkuu viimeisenä, Keronen korjaa asentoani.
Olen ylitietoinen kehostani järjestellessäni itseäni suurin piirtein ohjeiden mukaiseen asentoon. Seuraava heitto lähtee väylän suuntaisesti, mutta pituus vastaa kanan lentoa.
– Nyt oli kehon asento oikein, mutta kiekko ei ollut kädessä vaakatasossa. Siksi se jäi noin lyhyeksi.
Keronen näyttää uudelleen mallia, minä haparoin perässä. Muutaman heiton jälkeen saan yhtäkkiä aikaiseksi kunnollisen ja selkeän, suoraan liitävän kaaren. Sydänalassa sykähtää mukavasti. Tähänkö ihmiset jäävät koukkuun?
Alkulämmittely on ohi, alamme pelata väylää pitkin. Opin, miten seuraavan heiton aloituspaikka merkitään edellisen päätöskohdasta. Nyt keskellä heittolinjaa on puu.
Keronen esittelee haaraputin, jossa jalat ovat vierekkäin.
– Molemmat puttaustyylit on hyvä osata. Haaraputilla väistät helpommin juuri puita.
Taiteillessani haara-asennossa kiekkoa puun ohi unohdan tarkkailla omaa kehoani, ja silloin kiekko tuntuu saavan uutta elämää itseensä. Kehoni on minua viisaampi.
Lähempänä koria on helpompaa, kiekon voi heittää keskikehon edestä suoraan eteenpäin. Rystyheitto alkaa jotenkin toimia, kämmentäni en löydä.
Lajin pariin kaivataan lisää naisia
Ohitamme suosiolla kakkostiin, sen vieressä on leveä oja. Puistossa on miellyttävä vaeltaa. Alan ymmärtää lajin viehätystä.
Kuinka paljon Vaasan seudulla on lajin harrastajia?
– Sitä ei varmuudella tiedä kukaan, puhutaan tuhansista. Harrastajia on kuitenkin paljon enemmän kuin seurojen jäseniä. Meillä niitä on noin 60. Lajikehitykselle olisi hyväksi saada uusia aktiiveja mukaan toimintaan. Seurassa saa opetusta ja heittoseuraa sekä mahdollisuuden kehittyä kilpatasolle.
Keronen kaipaisi erityisesti enemmän vaasalaisia naisia mukaan toimintaan.
– Esimerkiksi Oulussa on naisharrastajia niin paljon, että heille voidaan järjestää erillisiä viikkokisoja. Suomalaiset naiset pärjäsivät hyvin Tampereen MM-kisoissakin.
Arboretumissa järjestetään 17. syyskuuta kaikille aloittelijoille avoin frisbeetapahtuma.
– Halusimme antaa naisille ja tytöille turvallisen tilan opetella, joten varasimme heille tapahtuman koko ensimmäinen puoliskon.
Frisbeegolfin MM-kisojen yhteydessä uutisoitiin kilpailevien naisten somekiusaamisesta ja maalittamisesta.
– En ollenkaan ymmärrä tällaista toimintaa. Miksi lähteä vertailemaan miesten ja naisten suoritustasoja, kun taustalla on aivan erilaiset fyysiset lähtökohdat?
Keronen on itse törmännyt vain harvakseltaan mihinkään asiattomaan käytökseen alan piireissä.
– Joskus on joihinkin somevideoihin saattanut ilmaantua hieman outoja kommentteja. Ne päästetään yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos.
Arboretumista aloittelijoiden rata
Kolmostiillä pääsen kokeilemaan mäkilähtöä. Osa heitoista ottaa tuulta alleen, osa ei. Heittäminen alkaa jo tuntua käsissä ja kyljissä, kiekkojen keräämien maasta taas takareisissä.
– Tässä kohtaa pitää katsoa tarkasti, ettei kummun takana ole ihmisiä. Turvallisuus edellä, aina.
Arboretumin radalla heinäkuussa tehtyjen muutosten ansiosta heittoväylät ovat nyt lyhyemmät, eivätkä ne enää risteä ulkoilupolkujen kanssa.
– Tästä on tehty todella aloittelijaystävällinen, kiva pikku rata. Kokeneemmat ja pitempiä heittoja harrastavat voivat käyttää muita ratoja.
Muutos on aiheuttavat Kerosen mukaan monenlaisia mielipiteitä varsinkin niissä harrastajissa, jotka ovat aikaisemmin tottuneet käymään Arboretumin radalla.
Öjbergetille on tulossa uusi 9-väyläinen rata. Riittääkö kaikille Vaasan radoille käyttäjiä?
– Jos harrastajilta kysyy, niin ratoja ei ole koskaan tarpeeksi, Keronen nauraa.
Minä saan ensimmäisen korini aikaiseksi. Tätä voisi kokeilla ensi sunnuntaina itsekseenkin.
Kokeile frisbeegolfia
Arboretumin frisbeegolfradalla Vaasan Rytilaaksossa järjestetään keskiviikkona 17.9. kaikille ilmainen frisbeegolftapahtuma kello 17–20.
Kello 17–18.30 tapahtuma on vain naisille ja tytöille. Kello 18.30–20 voi osallistua kuka tahansa.
Vaasan seudun frisbeegolfradat
Vaasassa voi pelata frisbeegolfia Arboretumin, Gerbyn, Ristinummen, Merikaarron ja Vähänkyrön Kyrölän radoilla.
Gerbyn ja Ristinummen radat ovat aktiiviharrastajien 18-väyläisiä pro-ratoja.
Arboretumin rata on muutettu heinäkuussa nuorille ja aloitteleville harrastajille sopivaksi. Väyliä on lyhennetty siirtämällä lähtöpaikkoja ja lisäämällä uusia koreja.
Heittoradat eivät enää ylitä puiston kävelyreittejä, mikä on aikaisemmin aiheuttanut vaaratilanteita muille alueella ulkoileville.
Öjbergetille on rakenteilla aloitteleville harrastajille uusi, 9-väyläinen rata. Se palvelee etenkin Sundom skolan oppilaita ja muita alueen käyttäjiä.
Radan tarkka sijainti Öjbergetin alueella on vielä Vaasan kaupungin liikuntatoimen uudelleen arvioitavana maaston kivikkoisuuden vuoksi. Käyttöönotto saattaa siirtyä vuoden 2026 puolelle.
