Markus Korpimäki kirjoitti kriittisesti Ilkka-Pohjalaisessa 18.6.2025 Haapamäen radan sähköistämisestä ja kehittämisestä. Kiitos kirjoituksesta. Havaitsen, että asiasta on syytä puhua vielä lisää, jotta tavoitteet avautuvat paremmin maakuntamme väelle.
Radan pitkän tähtäimen suunnittelu on ollut pitkään haastavassa tilanteessa, mutta tuore selvitys antaa suuntaviivoja tulevaisuudelle.
Radan edunvalvonnan suhteen on tehty viime vuosina paljon työtä.
Yksi keskeisistä ongelmista ovat olleet junien aikataulut. Junien halutaan palvelevan työssäkäyviä ja opiskelijoita, ruokkien samalla syöttöliikennenttä pääradalle. Lisäkalusto mahdollistaisi toimivammat vuorot joka lisää käyttöastetta ja parantaa junan kilpailukykyä liikkumisen vaihtoehtona. Nykyisin kiskobussit on kuitenkin sidottu Suomen muille rataosuuksille.
Keskustelua tarvitaan poikittaisraideliikenteen tulevaisuudesta koko Suomessa. Esimerkiksi Suupohjan radan kunnossapito on pysähdyksissä ja henkilöliikenne on aika päivää sitten lakkautettu. Meillä on aito huoli siitä, että jatkossa Suomessa on vain kaksi vaihtoehtoa: kehittää rataosuuksia tai laittaa kiskot rullalle.
Haapamäen rata ei koske vain Seinäjoki–Jyväskylä-väliä, vaan linkittyy myös Tampereen suuntaan. Jos päärata Seinäjoen ja Tampereen välillä olisi poissa käytöstä, voisi Haapamäen rata toimia vaihtoehtoisena reittinä.
Nyt on tärkeää, että alueet sopivat yhdessä tavoitetilasta. Selvitys tehtiin arvioimaan henkilöliikenteen jatkoa nykyisen ostoliikennesopimuksen päättyessä vuonna 2030. Sen mukaan radan sähköistäminen – joko täyssähköllä tai akkujunilla – tukisi parhaiten alueellisia, kansallisia ja ympäristötavoitteita, vaikka sillä hintalappu onkin.
Henkilöliikenteen säilyttäminen vaatii panostuksia. Kunnostettu tai käytetty kalusto olisi edullisempi, mutta lyhytkestoisempi ratkaisu. Selvityksessä ei nähty junien korvaamista linja-autoilla pitkän tähtäimen ratkaisuna. Henkilöliikenteen siirtyminen kumipyörille tekisi myös radan tavaraliikenteestä lopulta kannattamatonta.
Sähköistys on tulevaisuuden ratkaisu. Se poistaisi myös Länsi-Suomesta viimeisen merkittävän sähköistämättömän rataosuuden, mikä parantaisi koko alueen kuljetusjärjestelmän toimivuutta. Laajassa kuvassa puhutaan huoltovarmuutta vahvistavasta, koko Pohjoismaiden yhteysvälistä aina Norjan rannikolta Suomen sisämaahan.
Radanvarren asukkaiden, alueiden, kuntien ja maan hallituksen yhteinen tahto ratkaisee, millainen junayhteys Seinäjoen, Jyväskylän ja Tampereen välille syntyy. Toteutuessaan se toisi kaikkiin kolmeen maakuntaan rutkasti lisää elinvoimaa ja hyödyttäisi koko Suomea.
Mikko Savola
kansanedustaja (kesk.)
Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä-liikennekäytävän kehittämisryhmän pj
E-P:n maakuntavaltuuston pj
Ähtäri