– Tänä vuonna palkinnon saajan valinta oli tavattoman selkeä. Bäckman valokuvasi viime kesänä museokävijöitämme, mutta valinta perustuu tämän lisäksi hänen koko uralleen ja toiminnalleen kulttuuriperinnön parissa, Stundarsin toiminnanjohtaja Gunilla Sand perustelee.
Sanomalehti Vasabladetin valokuvaajana uransa tehnyt, nyttemmin eläkkeellä oleva Bäckman on valokuvannut pohjalaista rakennettua kulttuuriympäristöä sekä osallistunut useisiin pohjalaista käsityöperinnettä käsittelevien kirjojen tekoon.
– Hänen valokuvansa tekstiiliperinteestämme ovat kirjojen ja kansainvälisissä käsityölehdissä ilmestyneiden artikkelien kautta levinneet myös maan rajojemme ulkopuolelle. Etenkin korsnäsinpaitoihin liittyvä kiinnostus on laajaa, Sand sanoo.
Perinne esiin kuvin ja sanoin
Bäckman on työstänyt käsityöhön liittyviä kirjoja usein yhdessä vaimonsa, Österbottens Hantverk r.f:n pitkäaikaisen toiminnanjohtaja Anna-Maija Bäckmanin kanssa.
– Aloimme 1980-luvulla tehdä pieniä lehtisiä, joissa kuvataan tekstein ja kuvin erilaisia perinteisiä käsityötekniikoita, Bäckman sanoo.
Vuonna 1995 ilmestyi pariskunnan sekä yhdessä Mirja Muurisen kanssa tekemä ensimmäinen varsinainen kirja Tilkkutäkin alla.
2000-luvulla Bäckmanit ovat tehneet yhteistyötä etenkin filosofian tohtori Marketta Luutosen kanssa, ja kolmikon uusin kirja on tulossa ensi syksynä.
Viimeisin kirja Lankapaitoja ja muita asusteita ilmestyi vuonna 2016. Siinä keskitytään Pohjanmaan rannikon neule- ja virkkausperinteeseen. Kirjaa varten Bäckman dokumentoi yhdessä kirjoittajien kanssa korsnäsinpaitoja niin paikallismuseoissa, Pohjanmaan museossa kuin kansallismuseossakin.
Bäckman valitsi tekstiilien kuvauskulisseiksi vanhaa pohjalaista rakennusperintöä ja luonnonmaisemia. Kirjan kuvissa hän osoittaa hienovaraisin vihjauksin, kuinka pohjalaisista tekstiileistä, vanhoista rakennuksista ja luonnosta löytyy kaikista samankaltaista geometrisyyttä ja värimaailma.
Vaasan rakennusperinnön dokumentoija
Pohjalaista rakennettua ympäristöä Bäckman on kuvannut vielä kauemmin kuin paikallista käsityötaitoa. Hän sai ensimmäisen kameransa vuonna 1958. Sillä hän kuvasi kotikaupunkiaan.
– Kuvasin Vaasan siiloja heti, kun ne oli pystytetty 50-luvun lopulla. Rakennusperinnöstä kiinnostuin toden teolla 1970-luvulla, jolloin oli meneillään vanhojen rakennusten purkuaalto, Bäckman muistelee.
Hänelle itselleen tärkein omaan työhön liittyvä kirja on vuonna 2013 ilmestynyt teos Mitt Vasa – Minun Vaasa. Siinä kuvastuu Vaasan kaupunki rakennuksineen, patsaineen, tunnelmoineen ja ihmisineen. Kirjan valokuvista pääsee näkemään, kuinka radikaalisti Vaasan kaupunkimaisema on reilussa 50 vuodessa muuttunut.
– Kirjan ensimmäinen kuva on vuodelta 1959, jonka olen ottanut teini-ikäisenä poikana ja viimeiset kuvat ovat vuodelta 2013. Kirja on siis tavallaan myös omaelämäkertani valokuvaajana. Olen myös kirjoittanut itse kaikki kirjan tekstit.
Vanhaa valokuvaustekniikkaa
Viime vuoden kesällä Gunnar Bäckman kuvasi Stundarsin museoalueella vanhalla, 1800-luvulta peräisin olevalla valokuvaustekniikalla. Hän rakensi museon riiheen märkälevypimiön.
– Minulla on puinen kamera, jossa on vanha, vuodelta 1880 peräisin oleva objektiivi. Kuva on otettava ja kehitettävä hyvin nopeasti, kun levy on vielä märkä, Bäckman valottaa.
Vanhalla tekniikalla valmistuneet kuvat myös näyttävät vanhoilta valokuvilta ja niiden onnistumisprosentti ei ole täydellinen. Juuri se tekee niistä Bäckmanin mukaan mielenkiintoisia ja kiehtovia.
– Digikameralla saa minun makuuni liiankin täydellisiä kuvia. Vanhoilla kameroilla otetut ja tehdyt kuvat ovat laadultaan ja tunnelmaltaan sellaisia, että samanlaisia ei saa nykykameroilla. Se johtuu kameran rakenteesta sekä filmistä.
Monia Stundarsissa kesällä 2018 otettuja valokuvia pääsee katsomaan Gunnar Bäckmanin Instagram tilillä gunnback. Bäckmanilla on pieni valokuvausateljee, jossa kuvia voi myös nähdä, osoitteessa Kirkkopuistikko 20.
Pia Timberg