Yhdysvaltojen ja Tanskan välille neuvoteltu Grönlanti-sopu on askel parempaan suuntaan, kun pahimmat pelot sotilaallisesta yhteydenotosta Yhdysvaltojen kanssa väistyvät, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki STT:lle lauantaina.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi Truth Social -viestipalvelussaan Yhdysvaltojen sopineen Tanskan ja Grönlannin kanssa, että Yhdysvallat vastaa jatkossa Grönlannin turvallisuudesta. Sopimus Yhdysvaltojen, Tanskan ja Grönlannin välillä on määrä allekirjoittaa ensi viikolla YK:n yleiskokouksen yhteydessä.
– Sopimus antaa Yhdysvalloille pysyvän määräysvallan Grönlannin turvallisuuteen sekä kaikkiin muihin tarpeisiin liittyvissä asioissa ja ratkaisee täysin kaikki lukuisat huolenaiheemme. Tästä ei aiheudu Yhdysvalloille mitään kustannuksia, Trump hehkutti päivityksessään lauantain vastaisena yönä Suomen aikaa.
– Kyseessä on ikuinen sopimus. Sillä ei ole päättymispäivää, Trump lisäsi.
Yksityiskohtia ei julkistettu
Yhdysvaltojen marraskuun välivaalien edellä Trump tarvitseekin voittoja, joita esitellä kannattajilleen. Tanskassa sopimuksen käytännön merkitystä on pidetty vähäisenä.
Linnainmäki arvioi, että totuus on jossain välimaastossa, joskaan kaikkia ratkaisun yksityiskohtia ei ole vielä kerrottu julkisuuteen. Julki tulleiden tietojen mukaan sopimus jossain määrin laajentaa Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa, mutta ei merkittävästi rajoita Tanskan suvereniteettia tai Grönlannin itsemääräämisoikeutta, hän sanoo.
Samalla Linnainmäki muistuttaa, että Trumpin kanssa tehdyt sopimukset saattavat osoittautua lyhytikäisiksi.
– Trumpin kanssa mikään ei ole lopullista tai täysin ohi. Hänellä on aina mahdollisuus palata ja repiä neuvoteltu sopu auki, vaikka kuinka olisi nimet paperissa. Hän ei ole sillä tavoin sitoutunut, vaikka kuinka olisi nimet paperissa.
Kaikkiaan sovun syntyminen on Linnainmäen mukaan merkittävä askel, kun verrataan tilannetta tunnelmiin sotilasliitto Naton heinäkuisen Ankaran huippukokouksen aikoihin. Silloin Trump ei sulkenut pois sotilaallisia toimia Grönlannin haltuun ottamiseksi ja Tanskan pääministeri Mette Frederiksen joutui julkisesti vakuuttamaan Tanskan puolustustahtoa ja -valmiutta.
– Se, että tanskalaiset valmistautuivat tällaiseen vaihtoehtoon, kertoo siitä, miten huolissaan Kööpenhaminassa on oltu. Silloin, kun Trump tätä eniten myllytti julkisuudessa, monet eurooppalaiset johtajat vaikuttivat aika traumatisoituneilta. Se, mitä tapahtui kulisseissa, oli varmasti aika tiukkaa tavaraa verrattuna siihen, mitä kerrottiin julkisuuteen, Linnainmäki pohtii.
USA haluaa uusia tukikohtia
Nato, Tanska ja Yhdysvallat ylistivät lauantaina sopimusta kilpaa.
Tanskan ulkoministerin Lars Lökke Rasmussenin mukaan sopimus Yhdysvaltojen kanssa Grönlannista on sitova ja vahvistaa Arktisen alueen turvallisuutta. Grönlannin pääministerin Jens-Frederik Nielsenin mukaan sopimus huomioi Grönlannin edut ja aseman kansainvälisessä yhteistyössä.
Useat tiedotusvälineet ovat raportoineet, että Yhdysvallat haluaa perustaa kolme uutta sotilastukikohtaa Grönlannin eteläosaan.
Vuoden 1951 puolustussopimus, jota päivitettiin vuonna 2004, sallii jo nyt Yhdysvalloille joukkojen sijoittamisen ja sotilaskohteiden rakentamisen saarelle, kunhan asiasta ilmoitetaan etukäteen Tanskalle ja Grönlannille.
