– En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa.
Gazan eteläosassa Rafahissa puhelimen päässä on Tess Ingram. YK:n lastenjärjestö Unicefilla viestintätehtävissä työskentelevä Ingram on ollut Gazassa vajaan viikon ja tavannut siellä sodan keskellä eläviä ihmisiä, erityisesti naisia ja lapsia.
Hän on vieraillut epävirallisissa leireissä, joissa asuu kodeistaan paenneita ihmisiä. Tilapäisiä suojia on kyhätty pressuista, vilteistä, köysistä ja puunpalasista. Yksi patja saattaa olla neljän ihmisen käytössä. Osa nukkuu maassa.
Samaan aikaan Gazassa on meneillään vuoden kylmin kuukausi, ja viime päivinä on Ingramin mukaan satanut paljon. Maa on mutaista ja kaduille on vuotanut jätevettä.
– Nämä olosuhteet eivät sovi elämiseen, eivätkä ne todellakaan sovi lapsille, Ingram toteaa STT:lle.
Ingram arvioi maanantaina, että Gazassa yli kolme kuukautta jatkunut sota on saamassa jälleen yhden surullisen käänteen.
– Uskon, että sota on käännekohdassa, ja alamme nähdä enemmän lapsia kuolevan humanitaariseen kriisiin kuin pommeihin ja luoteihin, Ingram sanoo.
Gazassa ollessaan hän on kuullut pienistä lapsista, jotka ovat kuolleet esimerkiksi aliravitsemukseen, kylmyyteen tai lääkkeiden puutteeseen.
Apua ei saada tuotua Gazaan riittävästi, ja avustusten jakelu on hankalaa. Tiet ovat vahingoittuneita ja ruuhkaisia, polttoainetta ei ole tarpeeksi, kaikkialle ei ole turvallista mennä, tietoliikenneyhteydet katkeilevat, Ingram kuvailee.
– Jos olosuhteet avun saapumiselle ja jakelulle eivät pian parane, olen hyvin huolissani, että lisää lapsia kuolee asioihin, jotka ovat täysin estettävissä, hän sanoo.
"He kysyvät, onko minulla antaa ruokaa"
Elämä Israelin saartamassa Gazassa oli rajoitettua ja vaikeaa jo ennen kuin Israel syksyllä aloitti laajan hyökkäyksensä Hamasin tekemän hyökkäyksen jälkeen. Siihen asti lapsilla oli kuitenkin elämässään rakenne: he kävivät koulua, leikkivät ulkona kavereiden kanssa ja harrastivat, Ingram kuvailee.
Nyt Gazan lapset ovat eläneet keskellä veristä konfliktia jo yli kolme kuukautta. Hamasin hallinnoiman terveysministeriön mukaan Israelin hyökkäyksessä Gazaan on kuollut jo yli 10 000 lasta. Kansainväliset tahot ovat pitäneet Gazan viranomaisten kertomia uhrilukuja yleisesti luotettavina. Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan kateissa on lisäksi tuhansia lapsia, joiden uskotaan hautautuneen raunioihin.
Unicef on todennut, että lasten henkeä vaarantaa Gazassa kolmoisuhka: sotatoimet, sairaudet ja aliravitsemus.
Lapsia sairastuu esimerkiksi ripuliin, hepatiitti A:han ja hengitysinfektioihin, kertoo Ingram. Ahtaissa oloissa taudit leviävät helposti.
Toinen ongelma on se, että ruokaa ei ole tarpeeksi.
– Olen puhunut monille lapsille, jotka kertovat menevänsä nukkumaan nälkäisinä. He kysyvät, onko minulla antaa heille yhtään ruokaa, Ingram kertoo.
Unicefin joulukuussa tekemän kyselyn mukaan Gazan alle 2-vuotiaista lapsista noin 90 prosentilla ravinto koostuu korkeintaan kahdesta ruokaryhmästä. Useimmat perheet kertoivat, että heidän lapsensa saavat syödäkseen vain viljatuotteita tai maitoa.
– Lapset ovat aikuisia haavoittuvaisempia useimmille taudeille. He ovat myös hyvin haavoittuvaisia aliravitsemukselle, koska lasten kasvavat kehot tarvitsevat ravintoaineita kasvaakseen ja kehittyäkseen, Ingram huomauttaa.
Ingram on tavannut Gazassa myös paljon teinityttöjä, joiden kanssa esiin on noussut erityisesti kuukautishygienia.
– Monissa epävirallisissa pakolaisleireissä on hyvin vähän vessoja, ehkä yksi vessa 500 ihmistä kohden, Ingram sanoo.
Vuoroaan voi siten joutua odottamaan jopa useita tunteja, eikä kuukautissuojia ole saatavilla. Eräs Ingramin tapaama 16-vuotias tyttö kertoi leikkaavansa kuukautissuojiksi palasia vaatteistaan.
Lasten käytöksen muutos huolettaa gazalaisäitejä
Entä lasten mielenterveys?
Ingramin ensireaktio kysymykseen on syvä huokaus. Gazalaisäidit ovat kertoneet hänelle olevansa hyvin huolissaan muutoksista lastensa käytöksessä: joistain on tullut äkkipikaisempia, toisista takertuvia.
– Eräs äiti kertoi, että hänen kuusivuotiaansa oli ennen todella hyvä nukkuja. Nyt lapsi ei nukahda ilman, että pitää äitinsä kädestä kiinni, herää useita kertoja yössä painajaisiin ja kastelee sänkyään, Ingram kertoo.
Hän huomauttaa, että tyypillisesti lapset saattavat konflikteissa kokea yhden tai kaksi traumaattista vaihetta, mutta pääsevät sitten turvaan. Gazan lapset eivät kuitenkaan ole päässeet pois, vaan kuuntelevat päivästä toiseen pommituksia, pelkäävät perheenjäsentensä puolesta ja kohtaavat kuolemaa.
Ennen kuin lapset pääsevät turvaan ja purkamaan kokemuksiaan, voi Ingramin mukaan vain arvailla, kuinka laajoja pitkäaikaisvaikutuksia toistuvasta traumasta heille jää.
Varmaa on se, että pitkäaikaisilta vaikutuksilta ei voida välttyä – henkisiltä tai fyysisiltä. Jo kuukausi sitten Unicef arvioi, että noin tuhat lasta on menettänyt yhden tai molemmat jalkansa.
– Lapset, jotka selviävät, kohtaavat todennäköisesti elinikäisiä fyysisiä ja henkisiä terveysongelmia, jotka vievät sukupolvelta mahdollisuuden terveeseen elämään ja tulevaisuuteen, sanoi Pelastakaa Lapset -järjestön miehitetyn Palestiinalaisalueen johtaja Elizabeth White viime viikolla.
Kaikille synnyttäjille ei riitä edes omaa sänkyä
Sotatoimien keskellä Gazaan syntyy koko ajan myös uusia ihmisiä. Ingram vieraili viime viikolla yhdessä harvoista vielä toiminnassa olevista synnytyssairaaloista Rafahissa.
Suurin osa Gazan väestöstä on paennut Rafahiin, joten kyseinen sairaala luultavasti ottaa vastaan suurimman osan Gazan raskaana olevista naisista, Ingram arvioi. Ruuhkaa kuvannee se, että eräällä hänen vierailemallaan osastolla toisilleen tuntemattomia naisia oli kaksi per sänky.
Äidit eivät olleet saaneet raskaudenseurantaa ennen synnytystä, ja monella oli komplikaatioita. Erään raunioiden alle hautautuneen ja sieltä pelastetun naisen vauva oli lakannut liikkumasta vatsassa viikon ajaksi, mutta nainen ei ollut päässyt lääkäriin. Lopulta vauva oli onneksi alkanut taas liikkua.
Äitien pelot eivät luonnollisesti pääty synnytykseen.
– Moni puhui siitä, kuinka he pelkäävät tuoda lapsensa takaisin telttaan keskelle sotatoimia. He eivät tiedä, miten pitää lapsi ruokittuna, turvassa, puhtaana ja vaatetettuna, Ingram sanoo.
Unicefin tekemän kyselyn mukaan myös raskaana olevien ja imettävien naisten ravinto on Gazassa suurilta osin hyvin yksipuolista. Järjestö onkin erityisen huolissaan raskaana olevien ja imettävien naisten sekä alle 2-vuotiaiden lasten ravinnonsaannista.
Avulle on huutava tarve
Ennen lokakuussa alkanutta hyökkäystä Gazaan tuli Ingramin mukaan päivittäin 500 YK:n avustusrekkaa. Nyt määrä on paljon pienempi, ja samaan aikaan avun tarve on räjähtänyt.
Esimerkiksi Pelastakaa Lasten miehitetyn palestiinalaisalueen johtaja on kritisoinut Israelin viranomaisia siitä, että he estävät Gazan lapsia saamasta elintärkeää ruokaa ja palveluita.
Gazaan on päästettävä lisää avustusrekkoja ja avun jakelu on turvattava, Ingram sanoo.
– Vetoamme kansainväliseen yhteisöön, että se tekisi osansa ja pyrkisi varmistamaan, että ensinnäkin humanitaarisen avun ehdot täyttyvät ja kansainvälistä oikeutta noudatetaan. Mutta vielä tärkeämpää on, että paine tulitaukoon pidetään korkeana, Ingram sanoo.
– Vain niin pystymme kunnolla vastaamaan tilanteeseen ja ihmisten tarpeisiin, ja vain niin sota saadaan loppumaan.
