Intiassa kokoontuvat G20-maat eivät tuomitse julkilausumassaan suoraan Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, kuten viime vuonna Indonesian Balilla. Julkilausumassa vaaditaan vain kaikkia maita pidättymään voimankäytöstä alueiden valtaamisessa toista suvereenia valtiota vastaan.
Erilaisesta muotoilusta huolimatta Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan piti tulosta hyvänä.
– Meidän näkökulmastamme se toimii. Se vahvistaa periaatteen, jonka mukaan valtiot eivät voi käyttää voimaa vallatakseen alueita, että ydinaseiden käyttö ei ole hyväksyttävää, ja että oikeudenmukaisen rauhan pitää perustua YK:n peruskirjan periaatteisiin mukaan lukien suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus, Sullivan luetteli.
– Hyökkäysten siviili-infrastruktuuria vastaan, mukaan lukien sähköverkot, on loputtava, hän jatkoi.
Julkilausuma heijastaa sitä, että G20-maat olivat jo ennen kokousta eri mieltä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.
Ukraina arvosteli G20-maita julkilausumasta
Ukrainan ulkoministeriö moitti G20-maita siitä, että ne eivät julkilausumassaan suoraan tuominneet Venäjän hyökkäyssotaa.
– Ukraina on kiitollinen kumppaneilleen, jotka yrittivät saada lausuntoon vahvempia sanamuotoiluja. Samaan aikaan G20-ryhmä ei voi olla ylpeä (toimistaan) Venäjän hyökkäyssotaan liittyen, sanoi Ukrainan ulkoministeriön tiedottaja Oleg Nikolenko.
Ulkoministeri Dmytro Kuleba kiitteli kuitenkin Japania, jonka ulkoministeri Yoshimasa Hayashi vieraili Ukrainassa lauantaina.
Kuleba sanoi, ettei Ukraina koskaan unohda Japanin antamaa humanitaarista apua. Hän kiitteli myös Japanin ponnisteluja Ukrainan jälleenrakentamiseksi.
Japani ei voi antaa suoraa sotilasapua, koska toisen maailmansodan jälkeen tehdyt sopimukset rajoittavat Japanin armeijan toimintaa voimakkaasti.
Afrikan unioni hyväksyttiin sovussa mukaan
Afrikan unioniin kuuluu 55 jäsentä, mutta tällä hetkellä kuuden maan jäsenyys on jäissä sotilasvallankaappausten vuoksi. Yhteensä AU-maiden alueella asuu noin 1,4 miljardia ihmistä.
AU:n päätyminen järjestön jäseneksi on yksi niistä harvoista asioista, joista G20-maat ovat onnistuneet pääsemään sopuun, sillä maiden välillä on ollut suurta eripuraa kokouspöydälle tuotavista asioista.
Ennen varsinaista huippukokousta pidetyissä ministerikokouksissa ei saatu aikaan yhteistä linjaa, joka koskisi esimerkiksi valtioiden velkojen uudelleenjärjestelyjä tai Venäjän hyökkäyssodan käynnistämää hintakriisiä. Energiaministerien kokous heinäkuussa ei sekään päässyt yhteisymmärrykseen siitä, miten valtiot voisivat irtautua fossiilisista polttoaineista.
Modi myönsikin avaussanoissaan, että luottamuspula on tosiasia.
– Maailmassa vallitsee valtava luottamuskriisi, jota sota on entisestään syventänyt. Jos kuitenkin olemme pystyneet lyömään koronan, pystymme voittamaan myös luottamuspulan, Modi uskoi.
Putin ja Xi jäivät kotiin
Kokoukseen on saapunut johtajia niin Aasiasta, Euroopasta, Amerikoista kuin Afrikasta. Kokouksen alla kiinnitettiin kuitenkin erityistä huomiota myös siihen, ketkä eivät ilmaannu paikalle.
Paikan päälle matkustanut Yhdysvaltain presidentti Joe Biden pyrkinee lujittamaan liittolaissuhteita osanottajamaiden kanssa ja näin hyödyntämään Kiinan presidentin Xi Jinpingin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin poissaoloa.
Putinin poistumista Venäjältä vaikeuttaa hänestä annettu kansainvälinen pidätysmääräys, minkä vuoksi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov edustaa Intiassa Venäjää. Kiinan pitkään kasvaneet jännitteet kokousisäntä Intian kanssa puolestaan voivat selittää, miksi Xi ei matkusta paikalle. Kokoukseen osallistuu kuitenkin Kiinan pääministeri Li Qiang.