Tölkeissä myytävä kauppaolut on ilmastoystävällisempi valinta kuin lasipulloissa myytävä, todetaan Finnwatchin selvityksessä. Ravintolassa olut kannattaa puolestaan tilata lasipullon sijaan hanasta.
Oluen valmistuksessa käytetään usein vain neljää raaka-ainetta: vettä, ohramallasta, humalaa ja hiivaa. Juoman päästöt ulottuvat kuitenkin raaka-aineiden viljelystä valmiin oluen viilennykseen ja pakkaamiseen. Pakkaus on selvityksen perusteella oluen tärkein yksittäinen päästöjen lähde. Päästöjen näkökulmasta pakkauksista paras on muovipullo, jos sellainen on saatavilla. Finnwatch suosittelee kysymään panimoilta PET-muovipulloihin pakattuja pulloja.
Suomessa olutta ei juuri myydä muovipakkauksissa oluen säilyvyyssyistä, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Lasse Pipinen kertoo STT:lle. Muovipakattu olut ei säily yhtä hyvin kuin tölkkiin tai lasipulloon pakattu.
Pipisen mukaan oluen pakkausmateriaalin valinnassa tärkeintä on kuitenkin turvallisuus ja se, että pakkaukset kierrätetään.
PET-muovipulloihin pakatun oluen myyntiä on kokeiltu Suomessa, mutta Pipisen mukaan pakkaukset eivät tuolloin saavuttaneet kuluttajien keskuudessa suurta suosiota.
Hän arvelee, että tölkki pakkausmateriaalina on saanut runsaasti jalansijaa keveytensä ja kierrätettävyytensä vuoksi. Alumiinitölkki suojaa olutta hyvin ilmalta ja hapelta.
– Ilman ja hapen lisäksi olut on myös arka valolle, Pipinen sanoo.
Kierrätettävää PET:iä eli polyetyleenitereftalaattia käytetään pakkausmateriaalina erityisesti virvoitusjuomissa.
Hiilineutraaliusväitteet jättävät huomiotta päästöjä
Finnwatch vertaili selvityksessä kolmen suuren suomalaisen panimoyhtiön ja niiden oluiden päästöjä.
Selvisi muun muassa, että kaikki tarkastellut panimoyhtiöt kutsuvat suurimpia tuotantolaitoksiaan hiilineutraaleiksi huomioimatta kuitenkaan esimerkiksi käytettävien raaka-aineiden päästöjä. Finnwatchin mukaan hiilineutraaliusväitteitä tulisi käyttää markkinoinnissa vain silloin, kun kaikki oluen tuotannon aiheuttamat päästöt on huomioitu.
Finnwatch suosittelee yhtiöitä kehittämään julkista raportointiaan kattavammaksi ja läpinäkyvämmäksi.
Tutkimuksessa selvisi toisaalta myös, että yhtiöiden Suomessa panemassa oluessa ei käytetä lainkaan turvepelloilta tulevaa viljaa.
– On hienoa, että päästöt panimolta on saatu kuriin. Hiilineutraaliudesta puhuminen antaa kuitenkin väärän kuvan siitä, ettei oluella olisi lainkaan päästöjä, Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola sanoo tiedotteessa.
Ruotsalaisessa tutkimuksessa on arvioitu, että noin kolme prosenttia ruotsalaisten ruokavaliopäästöistä syntyy alkoholinkäytöstä. Erot ryhmien välillä ovat kuitenkin suuria, koska miesten alkoholinkulutuksen päästöt arvioitiin 90 prosenttia suuremmiksi kuin naisten.
