Lentoasemayhtiö Finavia esittää, että Suomen lentoliikenne palautettaisiin markkinaehtoiseksi. Tämä tarkoittaisi valtion maakuntalentojen ostopalveluliikenteen lopettamista. Finavia myös sanoo, että lentoasemaverkostoa voitaisiin optimoida eli karsia aitoa kysyntää vastaavaksi.
Tällä hetkellä valtio ostaa ostopalveluliikenteenä lennot Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kokkola-Pietarsaareen ja Kemi-Tornioon. Hallituksen päätöksellä lentoja ostetaan ainakin vuoteen 2026 asti. Valtio tukee myös lentoja Savonlinnaan ja Poriin.
Finavian toimitusjohtajan Kimmo Mäen mukaan pienten, vähäliikenteisten lentokenttien ylläpito tuo yhtiölle noin 20 miljoonan euron vuosittaiset tappiot.
– Se ei ole meidän näkökulmastamme kestävää, Mäki sanoi tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Yhtiö otti asiaan kantaa julkaisemassaan lentoliikenteen trendiraportissa. Raportin mukaan lentoliikenteen toimintaympäristö on muuttunut useiden kriisien vuoksi ja Suomi on menettänyt asemansa Aasian ja Euroopan ihmis- ja tavaravirtojen risteyksenä.
Pieniinkin kenttiin joudutaan investoimaan
Tilastojen valossa Suomen lentokentät jakautuvat käytännössä kahteen kastiin: selvästi yli 100 000 matkustajan markkinaehtoisesti pyöriviin kenttiin ja alle 40 000 matkustajan ostopalvelukenttiin.
Vilkkaimpia ovat Finavian tilastojen mukaan Helsinki–Vantaa sekä Rovaniemen, Oulun ja Kittilän lentokentät. Näistä Rovaniemen matkustajamäärä kasvoi erityisen paljon, 29 prosenttia verrattuna edellisvuoteen.
Mäen mukaan pienten kenttien ylläpito vie yhtiöltä mahdollisuuksia kehittää Rovaniemen kaltaisia kasvavia lentokenttiä. Pieniin kenttiin joudutaan investoimaan, vaikka matkustajia on vähän.
Lisäksi Mäki nosti esiin, että lentokonekapasiteettia on nyt käytössä reiteillä, joiden täyttöasteet ovat pieniä.
– Se syö lentoliikennejärjestelmän tehokkuutta. Sinne, missä on kysyntää, olisi ehkä enemmän lentokoneita allokoitavissa.
Mäki ei tiedotustilaisuudessa tarkentanut, mitä lentokenttiä mahdollisesti voitaisiin karsia. Hän korosti, että markkinaehtoista lentoliikennettä ei edes pääse syntymään niin kauan kuin ostopalveluliikenne jatkuu.
– Oma mielipiteeni on se, että varmasti on alueita ja lentoasemia, joihin on mahdollista syntyä sellaista liikennettä.
Ei paluuta aikaan ennen koronaa
Monella maakuntakentällä matkustajamäärät kasvoivat viime vuonna hieman, mutta koronavirusta edeltäneistä lukemista ollaan kaukana. Finnair lopetti markkinaehtoiset lennot useille maakuntakentille juuri koronaviruspandemian myötä.
Esimerkiksi Jyväskylän lentokentällä oli viime vuonna noin 25 800 matkustajaa, mikä oli lähes 10 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna. Kuitenkin vielä vuonna 2019 Jyväskylässä oli noin 66 600 matkustajaa.
Mäen mukaan lentomatkustaminen on muuttunut pysyvästi, eikä korona-aikaa edeltäneeseen tilanteeseen ole paluuta.
– Meidän täytyisi ymmärtää Suomessa tämä asia paremmin ja miettiä, miten voitaisiin saavuttaa kestävästi Suomen saavutettavuus ja kilpailukyky tulevaisuudessa.
Mäen mielestä Suomen sisäisessä liikenteessä pitäisi hyödyntää enemmän muita kulkumuotoja kuin lentämistä. Finavia puhuu niin sanotuista matkaketjuista.
Trendiraportin mukaan "matkaketjut takaavat myös suomalaisten kotimaanmatkojen sujuvuuden, sillä Suomen sisäiset lentoreitit nykyisessä laajuudessaan eivät ole tulevaisuudessa realistinen vaihtoehto".
Lentokenttien karsiminen tie talouskasvuun
Finavia käsittelee aihetta myös muistiossa, jonka se on toimittanut hallituksen talouskasvuhankkeelle. Hankkeessa etsitään Risto Murron johdolla toimia talouskasvun vauhdittamiseksi.
Finavia näkee lentoasemaverkoston karsimisen kasvutoimena, vaikka maakuntien elinkeinoelämä on korostanut lentojen merkitystä talouskasvulle.
– Optimaalisempi lentoasemaverkosto parantaisi palvelutasoa ydinkentiltä ja tarjoaisi maakunnista jopa enemmän lentoyhteyksiä, kun lentoasemien päällekkäiset toiminta-alueet eivät söisi toistensa kasvuedellytyksiä, kasvumuistiossa sanotaan.
Muistion mukaan resurssien sitominen maakuntakenttien ylläpitoon heikentää Suomen mahdollisuutta pärjätä lentoliikenteen kansainvälisessä kilpailussa.