Syksyllä 2008 päättäjät kutsuttiin Suomessa kriisikokouksiin. Maailmanlaajuinen pankkijärjestelmä oli vaarassa kaatua finanssikriisin vuoksi.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) johti hallitusta, jolle tilanne näyttäytyi aluksi arvaamattomana. Kansallisella tasolla yhtenä pelkona oli pääomapako suomalaispankeista.
Kriisin lähtölaukaus oli ollut 15. syyskuuta. Silloin maailman rahoitusmarkkinoita vavisutti poikkeuksellinen uutinen Yhdysvalloista.
Maan neljänneksi suurin finanssipankki Lehman Brothers hakeutui yrityssaneeraukseen. Puhuttiin mustasta maanantaista, jonka vaikutukset ulottuivat kauaskantoisesti maailman talouteen. Pörssikurssit putosivat ja pankkeja kaatui myös esimerkiksi Islannissa.
–Minulla ei ole tapana menettää yöunia, mutta kriisi oli vaikeasti ennakoitavissa. Seurasimme tietysti kuluttajien käyttäytymistä, että missä määrin seteleitä ruvetaan vetämään pankeista pois, Vanhanen sanoo Lännen Medialle.
Varoja Ruotsiin
Asiakkaat vaihtoivat suomalaisista pankeista esimerkiksi Ruotsiin, koska siellä rahojen arvioitiin olevan paremmassa turvassa kuin suomalaisissa pankeissa. Pääministerille ei kerrottu pankinvaihtajien täsmällisiä määriä, mutta ilmiö oli selvästi nähtävissä.
–Ihmiset vaihtoivat pankkia suomalaisista pankeista sellaisiin ulkomaalaisiin pankkeihin, joissa kyseinen valtio oli vahvemmin taannut talletukset. Tällainen käyttäytyminen lähti liikkeelle.
Poikkeustoimiin oli varauduttu, mutta niitä ei lopulta tarvittu.
–Jos talletuspaosta olisi tullut ongelma, niin siihen olisi vastattu talletussuojaa vahvistamalla ja tämän tyyppisillä keinoilla ensisijassa. En pysty muistamaan, että olisi sellaista kriisiharjoitusta käyty, Vanhanen sanoo.
Hän muistaa, että osa finanssikriisiin liittyvistä päättäjien kokouksista järjestettiin piilossa julkisuudelta.
–Emme olleet joka käänteessä viestimässä (finanssikriisistä), koska oli aika epäselvää, mitä tapahtuu.
Talletussuojan muuttamisesta sovittiin lopulta yhteisesti EU-maiden kesken. Suomen pankki tiedotti 8. lokakuuta 2008, että Suomen talletussuoja nousee 25 000 euron tasolta 50 000 euroon.
Finanssikriisin seurauksena Suomen bruttokansantuote putosi yli kahdeksan prosenttia vuonna 2009.
–Onneksi pankkijärjestelmä ei romahtanut. Se riski oli vuoden 2008 aikana olemassa.
–Jos se (pankkijärjestelmän romahtaminen) olisi tapahtunut laajemmin muualla Euroopassa, niin ei sen vaikutuksen minimointi olisi ollut kansallisesti kovin helppoa. Myös Suomessa pankeilla on paljon laina- ja velkasitoumuksia muihin eurooppalaisiin pankkeihin, Vanhanen arvioi.
Hidas toipuminen
Finanssikriisin kannalta ratkaiseva käänne tapahtui euroalueen huippukokouksissa lokakuussa 2008, joissa EU-maat sopivat yhdessä tarvittaessa käyttöönotettavasta miljardien eurojen pankkituesta.
–Tilanteen vakavuutta kuvaa jälkikäteen se, että huippukokoustasolla sovittiin, mitä jäsenvaltiot tekevät, Vanhanen sanoo.
Ennen vuonna 2008 alkanutta finanssikriisiä Suomessa oli eletty nousukautta, mutta kriisin jälkeen edessä oli pitkä taantuma. Suomen vienti hyytyi.
–Meillä oli huonoa tuuria siinä, että liian korkeat palkkaratkaisut tapahtuivat juuri nousukauden viimeisellä henkäyksellä. Kustannustaso jäi päälle, kun ruvettiin kilpailemaan laman jälkeen avautuvista tilauksista, Vanhanen pohtii.
Taloustaantumaa vauhdittivat Kreikan talouslukujen vääristelystä alkanut eurokriisi, matkapuhelinjätti Nokian alamäki ja Venäjälle Krimin niemimaan miehittämisen takia asetetut talouspakotteet. Venäjän talouden alamäki näkyi Suomessa esimerkiksi matkailussa, kun venäläisturistit kaikkosivat Suomessa.
Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju muistuttaa, että Eurooppa alkoi toipua finanssikriisistä jo vuoden 2013 aikana. Suomen talous lähti kuitenkin kasvuun vasta vuonna 2015.
–Suomessa päättäjät eivät ymmärtäneet, mitä on toimia kriisissä ilman omaa valuuttaa. Siksi asioita sössittiin ja rakenteita muutettiin liian hitaasti, Kangasharju sanoo.
Lisää velkaa
Finanssikriisi ja Nokian alasajo muuttivat Suomen vientiteollisuuden rakenteita monipuolisemmiksi. Suomen tavaraviennin arvo oli viime heinäkuussa noin viisi miljardia euroa. Kärkipäähän vientituotteiden listalle ovat nousseet sellu-, paperi-, ja kartonkiteollisuuden lisäksi esimerkiksi öljyjalosteet.
Kangasharju näkee myönteisenä aiempaa monipuolisemman rakenteen viennissä, mutta riskinä puolestaan vientituotteiden suhdanneherkkyyden sekä viennin kohdistumisen matalan teknologian tuotteisiin.
Finanssikriisin myötä Euroopan keskuspankki aloitti myös arvopaperien osto-ohjelmia edistääkseen talouskasvua euroalueella. Kriisin seurauksena pankkisääntelyä kiristettiin. Kuluttajien on siksi aiempaa vaikeampi saada lainarahaa pankeista.
–Sama pätee yrityslainoihin. Siksi on tullut esimerkiksi vertaislainoja ja muita vaihtoehtoisia lainamuotoja yrityksille, Kangasharju sanoo.
OP-ryhmän ekonomistien arvioiden mukaan maailmantalouden kasvu kiihtyy edelleen tänä vuonna.
Korkotaso on ollut Euroopassa historiallisen alhainen ja inflaatio eli hintojen nousu on säilynyt matalana. Inflaation ennustetaan kuitenkin alkavan vähitellen nousta talouskasvun seurauksena.
Voiko finanssikriisi toistua? Kangasharju muistuttaa, että finanssikriisin merkittävänä taustatekijänä oli Euroopan sisäinen taloudellinen epätasapaino esimerkiksi Saksan ja useiden muiden valtioiden välillä. Nyt vastaavaa tilannetta ei ole näköpiirissä. Tosin velkaa on maailmassa aiempaa enemmän.
–Tietenkin voi olla, että tulee korjausliike joka tuottaa pahaakin jälkeä, mutta en vertaisi sitä uhkakuvaa finanssikriisiin.
–Sen huolen voi tulevaisuudelle esittää, että mihin tämä löysä rahapolitiikka vie meidät? Miten paljon ilmaa on pörssikursseissa, yritysten riskilainoissa ja kiinteistöissä ympäri länsimaita, Kangasharju kysyy.
Taneli Koponen
