Filip Riska poistui lii­ga­jäil­tä mais­te­ri­na

Vaasa
Pääsen siirtymään "normaaliin" työelämään heti peliuran jälkeen ja vieläpä aika vaativaan työhön. Se on opintojen ansiota, sanoo Filip Riska.
Pääsen siirtymään "normaaliin" työelämään heti peliuran jälkeen ja vieläpä aika vaativaan työhön. Se on opintojen ansiota, sanoo Filip Riska.
Kuva: Jarno Pellinen

Kulttipelaaja. Neloskentän väsymätön rouhija. Suomen mestari. Sellaisia jääkiekkoilijoita on Suomessa ollut monta. Mutta yksikään toinen ei ole liigauransa aikana yltänyt samaan akateemiseen saavutukseen kuin Vaasan Sportin Filip Riska.

Riska, 37, jättää jäät sekä kauppatieteiden että kasvatustieteen maisterina. Hänen peliuransa päättyi tiistaina Sport–Ilves-otteluun.

Riska on pelannut yli 800 liigaottelua. Se on tarkoittanut 20 vuotta ammattiurheilijana lajissa, jonka ylimmän sarjatason otteluohjelma on raskas ja kilpailukausi pitkä. Siihen päälle perhearki puolisona ja isänä – ja opinnot.

Myös hänen pikkuveljensä, Sportin kapteeni Erik Riska, 32, on kasvatustieteiden maisteri ja valmistuu kesään mennessä kauppatieteiden maisteriksi.

Annetaanpa Filip Riskan itse kertoa, miten yhdistetään opinnot ja jääkiekkoammattilaisuus.

Yliopistoon ensi yrittämällä

"Hain Peffanille (Åbo Akademin opettajankoulutusyksikkö Vaasassa) vuonna 2004 ja tulin heti hyväksytyksi, mutta aloitin opinnot vasta pari vuotta sen jälkeen.

Opiskelu oli työlästä, mutta hauskaa. Opinnoista tuli minulle jonkinlainen lepopaikka jääkiekosta. Se tuntui mukavalta, kun muuten elin jääkiekkoa korviani myöten.

En koskaan ajatellut, että opettaminen olisi unelmatyöni, ja opettajaopintojen loppusuoralla aloin miettiä, voisinko opiskella vielä jotain muutakin. Kynnys uusien opintojen aloittamiselle oli matala, kun olin jo yhdet opinnot suorittanut ja selvinnyt niistä. Tiesin, mitä oli edessä.

Kauppatieteet vaikutti mielenkiintoiselta ja hyödylliseltä. Pääsin Hankenillekin ensi yrittämällä. Ensimmäisenä lukuvuonna 2017–18 olin syksyllä viidellä luennolla, loput opinnot hoituivat etänä ja tenttimällä.

Tausta: Jääkiekkoilijoiden opinnot

Suomen Jääkiekkoilijat ry:n (SJRY) keväällä 2021 tehdyn pelaajakyselyn perusteella 11 prosenttia liigapelaajista opiskelee pelaamisen ohella yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.

Viisi prosenttia opiskelee lukiossa ja viisi prosenttia ammattiopistossa tai sitä vastaavassa tutkinnossa.

SJRY ei ole toistaiseksi selvittänyt, moniko saa tutkinnon suoritettua nimenomaan liigauransa aikana. Faktatietoa liigapelaajien valmistumisesta aktiiviuran aikana eivät ole järjestelmällisesti keränneet muutkaan tahot.

SJRY:n kyselyn perusteella koronapandemia on vauhdittanut pelaajien opintojen suorittamista.

Oppimishalu ratkaisee, aikaa löytyy aina

Liian moni pelaaja perustelee jo toisen asteen opinnoista luopumista tai niiden siirtämistä ajan puutteella. En usko siihen, ennemmin kyse on halusta oppia. Aikaa kyllä löytyy.

Itse tein opiskelutehtäviä ja luin tentteihin pelimatkoilla. Liigajoukkue tekee kauden aikana runsaasti pelimatkoja, jotka alkavat jo ottelua edeltävänä päivänä. Silloin pystyy hyvin keskittymään opintoihin. Esimerkiksi Vaasasta Kouvolaan on kuuden tunnin bussimatka. Se on paljon aikaa sellaiselle, jolla on kotona pieniä lapsia.

Kauden 2017–18 alku, kun olin aloittanut Hankenilla, oli minulta Sportissa umpisurkea. Joulun jälkeen siirryinkin Ruotsiin, Uumajaan. Seuraavalle kaudelle sain sopimuksen Hämeenlinnaan HPK:hon. Kummallekin paikkakunnalle lähdin yksin, perhe jäi Vaasaan.

Vapaaillat Uumajassa ja Hämeenlinnassa olivat pitkiä ja yksinäisiä, joten käytin aikani opiskeluun. Vaimoni hoiti lapset, kodin ja oman vaativan esimiestyönsä. Olisi ollut häntä ja perhettäni kohtaan törkeää, jos olisin vapaalla vain katsellut leffoja.

Olen loputtoman kiitollinen vaimolleni, joka on joutunut tekemään isoja uhrauksia ammattiurheiluni vuoksi.

Filip Riska noukki jääkiekosta opintoihin tavoitteellisuutta ja sitkeyttä. Arkistokuva.
Filip Riska noukki jääkiekosta opintoihin tavoitteellisuutta ja sitkeyttä. Arkistokuva.
Kuva: Samppa Toivonen / Apollo Photo

Taukoja ja välitavoitteita

Kasvatustieteen opintoni kestivät kauan, ja tarvittiin sitkeyttä ja järjestelemistä. Pakollinen harjoittelujakso roikkui pitkään sen jälkeen, kun olin jo saanut pro graduni valmiiksi.

Oli myös hetkiä, jolloin olin väsynyt opiskeluun. Silloin pidin pienen tauon ja tein itselleni välitavoitteita. Koskaan en ajatellut, että jättäisin opinnot kokonaan.

Jääkiekossa opittu tavoitteellisuus ja periksiantamattomuus ovat olleet hyödyksi. Erik ja minä emme ole niin taitavia, että olisimme voineet edetä vain lahjoillamme tai saaneet jättipalkkaa, vaan meidän on pitänyt tehdä jääkiekon eteen valtavasti töitä.

Kotona meille opetettiin, että jääkiekko saa ja voi olla ykkösjuttu, mutta myös koulu on hoidettava."

Ilmoita asiavirheestä