VAASA, LAPUA
Vaasaan hiljattain muuttanut kirjailija Ralf Henriksson , 64, julkaisi tänä syksynä uusimman kirjansa, dekkarin nimeltä Lapuan tulilanka .
Jännitystarina kertoo Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä, joka aikanaan järkytti koko Suomea.
Kyseessä on edelleen Suomen rauhanajan tuhoisin räjähdysonnettomuus: 40 kuollutta, 60 loukkaantunutta, 150 vaurioitunutta rakennusta.
Ekonomiksi Vaasassa
Kun räjähdys tapahtui huhtikuun 13. päivän aamuna vuonna 1976, Henriksson, saman kevään ylioppilas, valmistautui lukemaan pääsykoekirjoja kotonaan Seinäjoella.
Nuori mies ei ehtinyt avata Vaasan kauppakorkeakoulun tenttikirjaa, kun kello 7.42 Lapuan suunnalla pamahti. Räjähdys oli niin kova, että Seinäjoella asti kumahti.
– Se jyläys ei vielä saanut minua nousemaan pöydästä. Mutta kun hiukan myöhemmin ambulanssit lähtivät, oli pakko juosta ikkunaan. Vähän myöhemmin myös Ilmajoen ja Kurikan ambulanssit ajoivat Seinäjoen kautta Lapualle. Avasin radion ja kuulin, mitä on tapahtunut.
Onnettomuutta puitiin tiedotusvälineissä pitkälle syksyyn.
– Lokakuussa menin Oulun Hiukkavaaraan armeijaan. Sielläkin asia nousi esiin aina, kun kerroin olevani Seinäjoelta, Henriksson sanoo.
Armeijan jälkeen Henriksson muutti Vaasaan vuonna 1977 ja opiskeli ekonomiksi silloisessa Vaasan kauppakorkeakoulussa.
Sittemmin elämä vei pois Vaasasta, kunnes hän tänä vuonna palasi opiskelukaupunkiinsa asumaan.
Ruudin resepti vetää
Nyt, 45 vuotta myöhemmin, Ralf Henriksson on palannut Lapuan onnettomuuden päiviin uutuusdekkarissaan.
– Lapualla tehtiin tuolloin maailman parasta ruutiseosta. Resepti oli tarkoin varjeltu salaisuus. Sitä himoittiin monella suunnalla kylmän sodan aikakaudella, Henriksson arvioi.
Tuo arvio alkoi toimia pohjana fiktiiviselle tarinalle onnettomuuskevään tapahtumista. Henriksson liitti mukaan suurvaltapolitiikkaa ja KGB-agentteja Neuvostoliitosta, CIA-miehiä Jenkeistä sekä Stasin ja MI5:n vakoojia Itä-Saksasta ja Englannista.
– Historiaa lukeneena tiesin, että Lapualla on oikeastikin jäänyt kiinni vakooja, joten fiktio seuraa faktaa, Henriksson sanoo viitaten patruunatehtaan johtajan Asplundin murhatapaukseen vuonna 1932.
Paukun räjähdys ei ole enää Henrikssonin mielestä arka aihe.
– Vaimo kyllä kysyi, miten uskallat tarttua tuohon aiheeseen. Siteerasin hänelle Mika Waltarin ohjetta kirjailijalle: Tartu suureen teemaan.
Aloittaessaan kirjaa viime vuonna Henriksson ei tiennyt, että Paukun räjähdyksestä on tekeillä myös elokuva ja näytelmä.
– Se on selvä merkki siitä, että aikaa on kulunut riittävästi.
Lapuan tulilanka -jännärissä pyöritään muun muassa Isonkyrön maisemissa. Tarinassa tulvivasta Kyrönjoesta löytyy kuollut venäläismies, joka osoittautuu Neuvostoliiton tiedustelupalvelun vakoojaksi.
10 vuodessa 15 kirjaa
Henriksson on eläkkeellä oleva ekonomi. Kirjoittaminen on pitkään ollut intohimo.
– En yhtään tykkää siitä, että olen kuin munkki, joka kömpii kammiostaan vain syömään. Onneksi vaimo on nyt saanut tartunnan. Hän on alkanut kirjoittaa historiallisia romaaneja, Henriksson kertoo tyytyväisenä.
Kymmenessä vuodessa mies on takonut kaikkiaan 15 kirjaa, joista Lapuan tulilanka on kuudes romaani.
Muut yhdeksän ovat eräkirjoja, joita on julkaissut muun muassa Karisto. Henriksson on kirjoittanut muun muassa eräretkistä Kanadassa ja karhujahdeista eri maissa.
Henriksson on julkaissut myös historiallisen romaanin Armoton nuijasota, Jaakko Ilkan aseenkantajan kertomana (2016).
Tero Hautamäki, Anne Laurila