Fa­ce­boo­kin ros­ka­la­va-ryh­mät ovat monelle aar­re­ait­to­ja - Kier­rä­tys­in­to vä­hen­tää jä­te­ase­mal­le pää­ty­vää ta­va­ra­mää­rää

Anna-Kaisa Laurila harmittelee omia jätteitä tuodessaan, miksi joku oli päättänyt tuoda kauniin ja ajan patinoiman rautaportin jäteasemalle.

Kuva: Virpi Kupiainen-Ämmälä

Ei voi olla totta! Kyllä harmittaa, huokaa Anna-Kaisa Laurila katsellessaan mitä kaikkea Lakeuden Etapin Lapuan jäteaseman metallinkeräyslavalla on.

Ensimmäisenä naisen katse osuu valtavaan, parhaat päivänsä nähneeseen rautaporttiin. Jos voimat vain riittäisivät, kädet yltäisivät ja Etapin säännöt sallisivat, Laurila haluaisi pelastaa sen tuholta.

– Portissa on ajan patinaa ja se on ruostunut ihanan rustiikkisesti. Sopisi todella hyvin meidän puutarhaan, jota olen somistanut muiden romuilla. Siellä on kaikkea ikkunoista aidanseipäisiin.

Seuraavaksi Laurilan katse osuu emaliseen, kirjavilla kukkakuvioilla koristeltuun vatiin.

– Tuokin on kaunis. Sopisi hyvin kukkapurkiksi.

Vielä paremman kukkienkasvatuspaikan Laurila bongaa rautaromun alta. Sinne on päätynyt iso, ruosteinen metallipata.

– Siinä näkyy olevan reikä pohjassa, mutta se olisi kukkien kannalta vain hyvä asia.

Laurila harmittelee, että jäteasemalle päätyy edelleen hyvää tavaraa.

– Tuojan mielestä kyydissä on peräkärryllinen romua, mutta jollekin toiselle siellä on vaikka minkälaisia aarteita, Laurila tietää.

Anna-Kaisa Laurila on bongannut Facebookin roskalava-ryhmistä erityisesti sisustustavaraa. Melkein kaikki kuvassa näkyvä on saatu ilmaiseksi roskalavoilta. Vanhat ikkunat, ovet ja heinäseipäät ovat saaneet uuden elämän puutarhakoristeina.

Kuva: Virpi Kupiainen-Ämmälä

Tavara liikkuu, raha ei

Saadakseen käyttökelpoisen tavaran jäteaseman sijaan uuteen kotiin, Laurila perusti yhdeksän vuotta sitten Facebookkiin Roskalava Lapua -ryhmän. Siihen aikaan vastaavia ryhmiä ei juuri vielä Suomessa ollut, mutta nykyään niitä on lähes jokaisessa kunnassa. Roskalava Lapua -ryhmässä on nyt 9 000 jäsentä.

Roskalava-ryhmissä tavara vaihtaa omistajaa ilman rahaa. Kyse on ekoteosta, mutta myös siitä, että toiselle turha tavara voi olla jollekin toiselle hyvinkin tarpeellinen.

Roskalavalla lahjoitetuilla tavaroilla on esimerkiksi autettu lapsiperheitä vaatehankinnoissa ja sisustettu monta opiskelija-asuntoa.

– Kyse ei kuitenkaan läheskään aina ole rahanpuutteesta. Roskalavalla tavaroita antavat ja ottavat ihmiset tulotasosta riippumatta, Laurila iloitsee.

Hyvä mieli toisen ilosta

Moni pitää roskalava-ryhmiä kirpputorimyyntiä helpompana ja nopeampana kierrätystapana. Usein ilmaiseksi jaetaankin todella hyväkuntoista ja arvokasta tavaraa.

Miksi jotkut haluavat antaa rahanarvoista omaisuuttaan ilmaiseksi tuiki tuntemattomille?

– Moni saa hyvän mielen siitä, että joku toinen saa hyvän mielen. Itse ajattelen, että hyvät teot palautuvat joskus itselle jossain muodossa, Laurila pohtii.

Monelle lahjoittamisen motiivina on päästä helposti eroon tavarasta. Kun joku noutaa sohvan kotoa, antajan ei tarvitse huolehtia sen kuljettamisesta jäteasemalle. Samalla välttyy kierrätysmaksuilta.

Osa taas ei halua luopua ilmaiseksi tavaroista, joista itse on maksanut paljon.

– Ryhmäläisten kommenteista päätellen osa ajattelee, ettei kukaan muu saa hyötyä heidän omaisuudestaan. Silloin tavara päätyy jäteasemalle, Laurila tietää.

Jäteasemille viedään paljon käyttökelpoista tavaraa. Tässäkin kuvassa on monta huonekalua, jotka olisivat saaneet uuden elämän pienellä fiksauksella. Todella vanhat huonekalut ovat nuorempien mielestä ihanaa retroa.

Kuva: Virpi Kupiainen-Ämmälä

Vain kuvan oton vaiva

Roskalavoilla lahjoittaminen on helppoa. Ei tarvitse kuin ottaa tavarasta kuva ja päivittää se ryhmään.

– Osa kertoo tavarasta tarkat tiedot. Toiset taas eivät jaksa mittailla vaikka mattoja tai vastailla kysymyksiin. Se on ihan ok. Pääasia on, että tavara on saatu ryhmään tarjolle, Laurila selvittää.

Vilkaisu Roskalava Lapua -ryhmään kertoo, että ilmaiseksi annetaan kaikkea maljakoista rakennustarvikkeisiin. Yhdessä ilmoituksessa annetaan solumuovipaloja, mattoja ja orkideoita.

Toinen haluaa laittaa kiertoon ponttoonilaiturin, kolmas kissanvessan ja neljäs pitkän rivin lasten kenkiä. Tarjolla on myös esimerkiksi kukkapurkkeja, hiekkaleluja, omenoita, kuntopyörä, kirjahylly, polkupyörä, työkaluja, viinilaseja ja jopa nurmikkoa.

– Jos haluaa jotain, pitää olla nopea. Parhaat tavarat menevät minuutissa. Monelle olisi useampikin ottaja. Jonottajia saattaa olla parikinkymmentä, Laurila selvittää.

Tavaran varaaminen tapahtuu aina julkisesti.

– Lahjoittajan ei kuitenkaan tarvitse kertoa kaikille osoitettaan. Tavaran hausta voi sopia ensimmäisen varaajan kanssa yksityisviestillä.

Konkreettiset roskalavat ovat yleistyneet. Osa päästää kierrättäjät hakemaan tavaraa esimerkiksi kuolinpesälle jääneestä asunnosta. Kaksio saattaa tyhjentyä tunnissa. Hakija saa itselleen tarpeellista tavaraa ja antaja välttää jäteasemareissun sekä tavaran viemisestä aiheutuvat kulut.

Kuva: Virpi Kupiainen-Ämmälä

Nopein hakija saa

Tavaroista voi päästä eroon vieläkin helpommin. Varsinkin kesäaikana ihmiset innostuvat siivoamaan varastoja. He kokoavat itselle turhat tavarat yhteen paikkaan, nappaavat kasasta kuvan ja ilmoittavat noutopisteestä Facebookissa. Ideana on, että jokainen voi käydä hakemassa haluamansa tavarat. Varauksia ei oteta. Nopeat syövät hitaat.

– Osaa kiukuttaa, jos on ajanut toiselle puolelle kaupunkia ja haluttu tavara onkin jo mennyt. Ryhmäläiset ottavat ylläpitäjään yhteyttä, kun asiat eivät ole sujuneet toivotusti. En ratko riitoja, vaan toivon, että kaikki hallitsevat käytöstavat.

Laurilalla ei ole mitään noutopisteitä vastaan.

– Jos joku antaa jotain ilmaiseksi, hän saa tehdä sen haluamallaan tavalla.

Yksi sääntö roskalavalla on: Lahjoitetun tavaran jälleenmyynti on kiellettyä.

– En tietenkään pysty vahtimaan sitä, mutta ryhmäläiset käräyttävät sääntöjen rikkojan nopeasti. Poistan palstaa vääriin tarkoituksiin käyttäneet ryhmästä.

Toiveena nopea haku

Lapuan roskalava -ryhmä pyörii nykyään omalla painollaan. Hiljattain Laurila kuitenkin kyseli ryhmäläisiltä miten kierrätystä saataisiin lisättyä.

– Olin juuri käynyt jäteasemalla. Väkeä oli jonoksi asti. Alkoi ahdistaa, kun sinne vietiin ehjän näköistä tavaraa. Näin rottinkituoleja, ehjiä kynttilälyhtyjä ja kotimaista arvolasia.

Ryhmäläiset nostivat vastauksissaan esiin samoja asioita. Yleisin kommentti oli se, että lahjoittajat olivat kyllästyneet varaamaan tavaroita, joita ei kukaan loppujen lopuksi hae.

– Kyllähän tämä ärsyttää ja teettää lahjoittajalle lisätyötä. Jos ensimmäinen varaaja ei nouda tavaraa, lahjoittajan pitää ottaa yhteyttä seuraavaan ja sopia uusi noutoaika, Laurila selvittää.

Osa tahtoo päästä turhasta tavarasta heti.

– Kun siivousinto on päällä, haluaa saada roinat heti pois omalta markilta, Laurila tietää.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Hyväkin tavara muuttuu jätteeksi, kun ajaa jäteaseman portista sisään

Jäteaseman henkilökunta ja asiakkaat näkevät usein kierrätyslavoilla tavaroita, joita voisivat haluta viedä mukanaan. Se ei kuitenkaan ole sallittua.

Laki kieltää luovuttamasta jätteenä kierrätysasemalla tuotuja tavaroita yksittäisille henkilöille. Jätteeseen saavat kajota vain ne, joilla on ympäristölupa jätteen vastaanottamiseen tai jotka harjoittavat uudelleenkäyttöön liittyvää yritystoimintaa.

Käyttökelpoinenkin tavara muuttuu roskaksi jäteasemalla.

Kuva: Virpi Kupiainen-Ämmälä

Jäteaseman henkilökunta ja asiakkaat näkevät usein kierrätyslavoilla tavaroita, joita voisivat haluta viedä mukanaan. Se ei kuitenkaan ole sallittua.

Laki kieltää luovuttamasta jätteenä kierrätysasemalla tuotuja tavaroita yksittäisille henkilöille. Jätteeseen saavat kajota vain ne, joilla on ympäristölupa jätteen vastaanottamiseen tai jotka harjoittavat uudelleenkäyttöön liittyvää yritystoimintaa.

Viestintäpäällikkö Hannele Lyytikäinen-Käppi selvittää, ettei kaikki jäteasemalle tuotu tavara ole Lakeuden Etapin omaisuutta. Esimerkiksi jääkaapit ja muut laitteet kuuluvat tuottajayhteisölle. Tuottajayhteisö tarkoittaa tuotteiden, esimerkiksi koneiden valmistajia ja maahantuojia, jotka vastaavat käytöstä poistettujen kodinkoneiden noutamisesta ja kierrätyksestä.

– Toisen omaisuutta ei voi antaa kolmannelle osapuolelle. Etappi ei tietenkään voi eikä halua rikkoa lakia ja viranomaismääräyksiä.

Jokaisen oma päätös

Lyytikäinen-Käppi ymmärtää aktiivisten kierrättäjien harmituksen, mutta muistuttaa, että tavaran haltija päättää, haluaako hän tuoda omaisuuttaan jäteasemalle, lahjoittaa sitä tai myydä sen kirpputorilla.

– Kun tavara on tullut itselle tarpeettomaksi, tulisi ensin aina selvittää, voisiko joku muu vielä käyttää sitä, painottaa Lyytikäinen-Käppi.

Kierrättämisen pitää tapahtua ennen tavaran tuomista jäteasemalle.

– Kun tavara on portista sisään tuotu, ei sitä enää voi viedä pois. Jäteasemalla käyttökelpoinenkin tavara muuttuu jätteeksi. Kaikki eivät halua nähdä esimerkiksi huonekalujaan myynnissä tai naapurin olohuoneessa.

Aktiivikierrättäjiä Lyytikäinen-Käppi lohduttaa kertomalla, että Etappi kierrättää käyttökelpoiset materiaalit uudelleentuotantoon teollisuudelle, jossa esimerkiksi metalliesineistä tehdään uusia metallituotteita.

– Pyrimme siihen, että materiaali voidaan käyttää uusien tavaroiden valmistuksen raaka-aineena. Suuri osa jätteistä pystytään kierrättämään tai hyödyntämään jollain tavalla. Kehotamme asiakkaita itse kierrättämään käyttökelpoiset tuotteet ja toimittamaan jätteeksi vain käyttö- ja korjauskelvottoman tavaran.

Etappi opastaa asukkaita jätteen vähentämiseen ja kierrätyksen edistämiseen. Yksi foorumi siihen on internetissä sivusto www.korjaa.se. Verkkopalveluun on koottu yrityksiä, jotka korjaavat rikkinäisiä tuotteita.