Pääministeri Paavo Lipponen avaa Merenkurkun lauttaliikenteen uudelleen keväällä 2001. Vanha Fennia-alus on kastettu Casino Expressiksi. Laivavanhuksen eläkepäivät siirtyvät, kun se pääsee jatkamaan reilun vuoden pysähdyksissä ollutta liikennettä Vaasan ja Uumajan välillä.
15 vuotta myöhemmin Lipponen toimii energiateollisuuden konsulttina. Hän puhuu arktisen alueen mahdollisuuksista ja pohjoisen Suomen liikenneverkoista. Suomen päätös lähteä hakemaan EU-rahaa Merenkurkun liikenteen kehittämiselle saa Lipposen hymyilemään.
– Suomi tarvitsee tällaisia uutisia. Suomen pitää investoida tulevaisuuteen. Jos vain tuijotetaan kehyksiä ja ollaan passiivisia EU:n tukimahdollisuuksista, emme etene minnekään, Lipponen sanoo.
– Onnittelut Vaasalle, mutta mielestäni tämä oli tärkeä uutinen koko Suomelle.
Hän näkee Suomen päätöksessä monia edistysaskeleita. Liikenneministeri Anne Berneriä (kesk.) Lipponen kehuu ennakkoluulottomaksi ja aktiiviseksi suurissa tulevaisuuden hankkeissa. Lisäksi hän iloitsee Suomen ja Ruotsin valtioiden välisen yhteistyön syventymisestä.
– Suomi ja Ruotsi tarvitsevat toisiaan enemmän kuin ennen. Globaalissa maailmassa meitä ei yksin noteerata, mutta yhdessä me voimme näkyä, Lipponen toteaa.
Hänen mielestään Suomessa ei ole osattu hyötyä Ruotsista tarpeeksi. Lipponen uskoo, että suomalaisyrityksillä olisi Ruotsissa paljon markkinoita, minkä lisäksi hän toivoisi ruotsinkielen osaamisen korostamista Suomessa.
Lipponen on viime vuosina tutkinut kasvun mahdollisuuksia Suomen pohjoisosissa. Hän on selvittänyt arktisten alueiden kehityksen vaikutuksia Suomeen sekä tietoliikenneyhteyksien sekä esimerkiksi datakeskusten tulevaisuuden mahdollisuuksista. Hän on laatinut aiheesta raportin EK:n toimeksiannosta.
Lipposen näkemyksen mukaan pohjoisilla alueilla on valtavasti potentiaalia. Se vaatii infrastruktuurin kehittämistä läpi Suomen. Siitä viimeisimmät esimerkit ovat Valtatie 8:n jatkeena olevan Torniosta Norjan rajalle kulkevan Valtatie 21:n saama 35 miljoonan euron korjausraha sekä Merenkurkun laivahanke.
– Nämä ovat tärkeitä etappihankkeita tulevaisuudelle. Liikennehankkeet ovat suosittuja, koska kaikki alueet haluavat edistää omaa hankettaan. Lisäksi valtiontalous on nyt tiukalla, joten tarvitaan näkemystä siitä, mihin suuntaan asioita kehitetään. Nyt sitä näkemystä löytyi, Lipponen toteaa.
Merenkurkun laivahankkeen puhemiehet ovat toistuvasti korostaneet liikenteen laajaa merkitystä. Vaikka hanketta ajetaan Vaasasta ja Uumajasta, odotetaan hankkeen vaikutusten näkyvän toteutuessaan Norjan rannikolta kauas Venäjälle.
Tästä Lipponen on samaa mieltä.
– Hankkeen hyväksyminen merkitsee vahvaa kytkeytymistä itä–länsi-liikenteeseen. Tässä on muodostumassa euraasialainen logistinen verkko.
Lipponen muistaa hyvin vuoden 2001 vierailun Vaasan Vaskiluodossa. Oli vappupäivä ja satamassa riitti väkeä. Osalla oli ylioppilaslakit päässä. Vaasalaiset iloitsivat, kun pääministeri Lipponen avasi Merenkurkun laivaliikenteen uudelleen.
Rabbe Grönblom kuvaili myöhemmin laivaliikenteen avaamista partiopoikateoksi kotikaupungilleen. Grönblomille oli sydämen asia, että yhteys Vaasan ja Uumajan välillä pysyy.
– Tämä on tunnustus hänenkin ponnisteluilleen laivaliikenteen puolesta, Lipponen sanoo.
HARRI SIPPOLA