EU:n huippukokouksessa Brysselissä ei saatu torstaina aikaan suoraa poliittista tukea sille, että komissio alkaa valmistella esitystä Ukrainalle annettavasta 140 miljardin euron sotakorvauslainasta.
Huippukokouksessa oli määrä sopia Ukrainalle myönnettävästä lainasta, jonka Ukraina maksaa takaisin vain, jos Venäjä lopettaa hyökkäyssotansa ja maksaa sotakorvaukset. Laina olisi rahoitettu Venäjältä jäädytettyjen käteisvarojen tuotoilla.
Huippukokouksen oli määrä antaa järjestelylle poliittinen siunaus ja pyytää EU-komissiota valmistelemaan esitys asiasta.
Lopputulos on kuitenkin vesittynyt odotuksista. STT:n keskiviikkona näkemässä huippukokouksen päätelmäluonnoksessa kehotettiin komissiota valmistelemaan esitys nimenomaan jäädytettyjen varojen asteittaisesta käytöstä.
Nyt se on poistettu, ja maat pyytävät sen sijaan komissiota esittämään vaihtoehtoja Ukrainan tukemiselle seuraavan kahden vuoden ajaksi. Asiaan on määrä palata seuraavassa huippukokouksessa, joka pidetään joulukuussa. Kaikki muut jäsenmaat paitsi Unkari antoivat asialle tukensa.
Syy vesitettyyn muotoiluun on kuitenkin Belgia, jonka Euroclear-rahoituslaitoksessa valtaosa Venäjältä jäädytetyistä varoista sijaitsee. Belgia on ollut huolissaan itselleen lankeavista oikeudellisista ja taloudellisista seurauksista, mikäli laina annetaan Ukrainalle.
EU-johtajat etsivät torstaina useita tunteja ratkaisuja Belgian huoliin, mutta eivät ilmeisesti onnistuneet täysin vakuuttamaan maata.
140 miljardin laina olisi yksi EU:n merkittävimmistä Ukrainalle myöntämistä avustuksista tähän mennessä. Se voisi kattaa maan menoja käytännössä seuraavan parin vuoden ajan.
Orpo: Olisi pettymys
Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi kokoukseen saapuessaan, että hänelle olisi iso pettymys, mikäli huippukokouksessa ei annettaisi tukea komissiolle esityksen valmisteluun.
– En näe vaihtoehtoa. Meillä on Venäjän keskuspankin varat, ja Venäjä on hyökännyt, tappanut ja tuhonnut. On aivan oikein, että Venäjän varoja käytetään. Vaihtoehto on, että rahat otetaan Euroopan maiden budjeteista, hän sanoi.
Ennen kokousta Orpo oli kuitenkin optimistinen, että asiaan löydetään oikeudellisesti kestävä ratkaisu.
Unkarin venkoilusta huolia
Kaavailussa lainamallissa Venäjän käteisvarat siirtyisivät EU:lle, joka antaisi varoja hallinnoivalle belgialaiselle rahoituslaitokselle Euroclearille nollakorkoisen velkasitoumuksen. Sen takaisivat Suomi ja muut EU-maat. Komission korkean virkamieslähteen mukaan käteistuottojen arvo on noin 175 miljardia euroa, mutta sen arvioidaan kasvavan 185 miljardiin lähivuosina.
Ukraina maksaisi lainan takaisin vain, mikäli Venäjä lopettaa hyökkäyssotansa ja maksaa maalle sotakorvaukset.
Jäsenmaiden olisi taattava laina siltä varalta, että Euroclearin pitäisi palauttaa jäädytetyt varat Venäjälle. Näin voisi käydä käytännössä vain siinä tapauksessa, että EU purkaa pakotteet ennen kuin Ukrainalle on maksettu sotakorvauksia.
Tähän kytkeytyy yksi asian ongelmista. Venäjä-pakotteet on uusittava kuuden kuukauden välein jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä. Jäsenmaista etenkin Unkari on jo useamman kerran venkoillut pakotteiden hyväksymisessä.
Jos pakotteiden jatkosta ei saataisi sopua, ne raukeaisivat heti ja Venäjä saisi mahdollisuuden vetää varansa pois Euroclearista.
Siksi EU-komissio on ehdottanut, että pakotepäätöksissä siirryttäisiin yksimielisten päätöksien sijasta määräenemmistöpäätöksiin. Tarkoituksena on, etteivät yksittäiset jäsenmaat voisi kiristää EU:ta ja että pakotteet pysyisivät voimassa, kunnes Venäjä on maksanut sotakorvaukset Ukrainalle.
Se, miten tämä muutos toteutuisi, on kuitenkin auki. Asiaan liittyy monia juridisia keskusteluita, ja EU:n juristeilla on ilmeisesti keskenäänkin erilaisia näkemyksiä siitä, miten helppoa malli olisi toteuttaa. Yksi niistä koskee sitä, voidaanko pakotteisiin koskevaa päätöksentekoa muuttaa ilman, että kaikki jäsenmaat antavat sille tukensa.
Belgialla on muitakin huolia, kuten kysymys siitä, voiko belgialaisille Venäjällä toimiville yrityksille tai belgialaisvaroille koitua seurauksia päätöksestä. Myös tästä riskinjaosta käydään keskustelua.
