EU:n sisäministerit kokoontuvat Brysselissä torstaina tilanteessa, jossa maahanmuutto kuumentaa tunteita Euroopassa. Unionissa on rustattu mittavaa siirtolaisuuteen liittyvää sääntelypakettia samaan aikaan, kun esimerkiksi Italian Lampedusaan on saapunut merkittävä määrä siirtolaisia.
Esimerkiksi uutistoimisto AFP kertoi syyskuun puolivälissä, että Italian rannikolle oli saapunut tuohon mennessä tänä vuonna jo yli 120 000 siirtolaista.
Brysselissä ministerit keskustelevat torstaina muun muassa maahanmuuton ulkoisesta ulottuvuudesta, joka kattaa muun muassa kolmansien maiden kanssa tehtävät sopimukset siirtolaisuuden vähentämiseksi. Ministereille se on ollut helpompi puheenaihe kuin maahanmuuttoa käsittelevä lainsäädäntöpaketti, jota koskevia virallisia päätöksiä ei torstain ministerikokouksesta odoteta.
Jäsenmailla oli vielä keskiviikkona sopimatta yhteinen kanta kriisiasetuksesta, joka käsittelee mahdollisuuksia poiketa sääntelypaketin muissa asetuksissa määritellyistä velvoitteista. Asetuksen sisältö vaikuttaa siis merkittävästi koko uudistuksen lopputulokseen.
Kokouspaikalle saapuessaan sisäasioiden komissaari Ylva Johansson uskoi, että poliittinen sopu olisi mahdollista löytää myös kriisiasetuksesta.
– Olen optimistinen, että tämä neuvosto on samanlainen kuin kesäkuinen, jossa ministerit olivat valmiita ottamaan viimeisen askeleen, hän sanoi.
Kesäkuussa unionin jäsenmaat saavuttivat sovun paketin ydinasetuksista. Tosin pelkkä unionin jäsenmaiden oma sopu ei riitä paketin hyväksymiseen, vaan jäsenmaiden on hiottava paketti lopulliseen muotoonsa Euroopan parlamentin ja EU-komission kolmikantaneuvotteluissa.
Joka tapauksessa poliittinen sopu jäsenmaiden kannasta koko pakettiin olisi huomattava saavutus.
Solidaarisuus kuumensi tunteita
Maahanmuuttopaketista vaikean sovittavan on tehnyt se, että jäsenmailla on ollut erilaisia näkemyksiä korjattavien asioiden tärkeysjärjestyksestä.
Eteläisessä Euroopassa maat ovat halunneet suurten siirtolaismäärien seurauksena muilta unionin mailta vastuunjakoa, kun taas keskisessä Euroopassa siirtolaisten on nähty tulevan eteläisestä Euroopasta näihin maihin jo nyt – ja vieläpä Schengen-sääntöjen vastaisesti.
Poliittisesti yksi tulenarimpia kohtia jo sovituista asioista oli velvoite antaa painetilanteeseen päätyneelle jäsenmaalle apua joko ottamalla sieltä siirtolaisia, maksamalla tällaiselle maalle rahaa tai vaihtoehtoisesti tarjoamalla muuta konkreettista apua. Vaikka jäsenmaat saivat kantansa vastuunjaosta kesällä hyväksytyksi määräenemmistöllä, osa jäsenmaista on purkanut harmistustaan tilanteeseen myös kannanmuodostuksen jälkeen.
Puola ja Unkari äänestivät kannan hylkäämisen puolesta kyseisen kohdan sisältävässä asetuksessa, minkä lisäksi Bulgaria, Malta, Slovakia ja Liettua pidättäytyivät äänestämästä. Yhä auki olevassa kriisiasetuksessa puolestaan keskeistä olisi saada Saksa puoltamaan jäsenmaiden kannan hyväksymistä, jotta kanta voisi tulla hyväksytyksi.
Mitä Suomi haluaa?
Jäsenmaat hyväksyivät poliittisesti tulenarimman kohdan velvoittavasta solidaarisuudesta Sanna Marinin (sd.) toimitusministeristön aikana. Tämän jälkeen Petteri Orpon (kok.) hallitus on vahvistanut tämän olevan Suomen kanta.
– Valtioneuvosto pitää paine-, kriisi- ja muuttoliikkeen välineellistämistilanteiden velvoittavaa solidaarisuutta hyväksyttävänä edellyttäen, että jäsenvaltio voi itse omista lähtökohdistaan päättää, millaisilla toimilla se tällaisessa tilanteessa olevaa jäsenvaltiota tukee, Orpon hallitus luonnehti kantaansa eduskunnalle.
Hallitusohjelmassa Orpon hallitus puolestaan kertoi edistävänsä EU-tasolla "taakanjaon vapaaehtoisuutta".
– Suomi suhtautuu pidättyväisesti myös väliaikaisiin taakanjako-operaatioihin, ohjelmassa lukee.
Hallitusohjelman kirjauksesta saattoi siis saada kuvan, että Orpon hallitus ei halua minkäänlaista velvoittavaa vastuunjakoa. Ajallisesti jälkimmäisessä muotoilussa taas hallitus on katsonut velvoittavan vastuunjaon hyväksyttäväksi, kunhan keinot sen toteuttamisesta jäävät jäsenmaalle.
Yhä auki olevassa maahanmuuton kriisiasetuksessa Suomelle on ollut tärkeää, että niin sanottu välineellistetty maahanmuutto tulee huomioiduksi. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa Venäjä masinoisi häirintätarkoituksessa Suomen rajalle mittavan määrän turvapaikanhakijoita.
Brysselissä Suomea edustaa perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen.