Kokoomuksen puheenjohtajan, Petteri Orpon tuoreessa muistissa on Eurooppaa ja myös Suomea ravistellut pakolaiskriisi vuosina 2015 ja 2016, jolloin Orpo toimi sisäministerinä.
– Silloin Eurooppa ja Suomi sen mukana yllätettiin valmistautumattomana. Nyt minua huolestuttaa se, että EU ei ole vieläkään kyennyt uudistamaan turvapaikkapolitiikkaansa, eikä riittävästi vahvistamaan ulkorajojaan. Nyt alkaa olla viimeiset hetket valmistautua, mikäli Afganistanin kriisi aiheuttaa pelätyn pakolaisaallon.
Afganistanin rajanaapureita ovat Pakistan ja Iran, joiden pakolaisleireillä alkaa jo olla täyttä. Orpo sanoo, että naapurimaiden kyky ottaa vastaan, ja halu pitää afgaaneja omissa maissaan on rajallinen.
– Saattaa syntyä kiusauksia työntää pakolaisia kohti Eurooppaa. Tämä on todellinen riski.
Orpo muistuttaa vielä talven 2015-2016 tapahtumista Pohjois-Suomessa.
– Unohtaa ei pidä myöskään Venäjää, jonka kautta Suomeen saapui talvella 2015-2016 yllättäen noin 3000 turvapaikanhakijaa pohjoisilta raja-asemiltamme.
Seuraava askel on ottaa kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta kaikkein hädänalaisimpia kaikkiin Euroopan maihin. Lisäksi EU:ssa tarvitaan nopea uudistus, jolla vahvistetaan ulkorajoja ja nopeutetaan turvapaikkakäytäntöjä.
EU aloitti turvapaikkakäytäntöjen uudistamisen vuonna 2015 alkaneen pakolaiskriisin jälkeen, mutta mitään todellista ei ole Orpon mukaan tapahtunut.
Kokoomus on kotimaassa esittänyt muutoksia Suomen valmiuslainsäädäntöön pakolaiskriiseihin valmistautumiseksi.
– Meidän lainsäädännössä pitää mahdollistaa se, että tarvittaessa rajat suljetaan, eikä oteta vastaan turvapaikkahakemuksia.
Euroopan ulkorajoille, rajavyöhykkeille pitäisi Orpon mukaan perustaa turvapaikkojen hakukeskuksia, joissa tehokkaalla järjestelmällä katsottaisiin, ketkä ovat avun tarpeessa.
Lännen Media uutisoi toukokuussa Suomen saaneen viime vuosien aikana useita pyyntöjä ottaa turvapaikanhakijoita vastaan vastaanottokapasiteettinsa kanssa kamppailevista maista.
Pyyntöjä on ovat esittäneet sekä yksittäiset maat että komissio. Pyynnöt ovat usein liittyneet etsintä- ja pelastusoperaatioiden jälkeisiin tilanteisiin, joissa pelastetut ovat hakeneet kansainvälistä suojelua.
Hallitus päätti viime vuonna, että Suomi ottaa vastaan 175 erityisen haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa yliasutetuilta leireiltä Kreikasta, Maltalta, Italiasta ja Kyprokselta.
Pyyntöjä siirtojen lisäämiseksi on tullut myös sen jälkeen, sillä paine Välimeren leireillä ei ole helpottanut. Sisäiset siirrot vaativat poliittista päätöstä jäsenmaissa, eikä niihin ole juridista velvoitetta.
Uudella turvapaikka-asetuksella on määrä korvata tehottomaksi osoittautunut Dublin-asetus, jonka tarkoituksena on ollut turvapaikkahakemuksen käsitteleminen maassa, johon tulija on ensimmäisenä EU-alueella saapunut. Palautukset tulomaahan eivät ole kuitenkaan aina onnistuneet. Perusperiaate siitä, että vain yksi valtio käsittelee hakemuksen, säilyy uudessa asetuksessa samana. Siirtojen lisäksi yhteisvastuuta lisättäisiin avun antamisella tulijatulvan kanssa kamppaileville maille.
– Yhteinen turvapaikkastrategia ei ehdi tähän hätään, vaan vanhat säädökset ovat voimassa, sanoo europarlamentaarikko
Parlamentti on hänen mukaansa tehnyt uudistuksen vauhdittamiseksi voitavansa, ja loppu on kiinni jäsenmaista.
Samaa mieltä on
– Ne jäsenmaat, jotka ovat haranneet vastaan, haraavat jatkossakin.
– Nyt olisi hyvä hetki palata yhteiseen turvapaikkapolitiikkaan. Solidaarisuutta voi nyt löytyä enemmän kuin aiemmin, sillä monilla on suoria kontakteja afganistanilaisiin.
– Afganistanin uuden hallinnon kanssa on käytävä dialogia, jotta massat eivät lähde hallitsemattomasti liikkeelle.
Europarlamentaarikot olivat mukana Turun Eurooppa-foorumissa.
Kirsi Turkki, Jussi Orell
