Kuluvasta vuodesta on tulossa todennäköisesti mittaushistorian kuumin, kertoo ilmastonmuutosta seuraava EU:n Copernicus-palvelu. Tähän saakka lämpimämpää on ollut vain vuonna 2016, mutta ero on huvennut minimaaliseksi.
Koko päättyvä kesä on jo varmuudella mittaushistorian kuumin. Esimerkiksi elokuussa ei ole koskaan ollut näin kuumaa sitten mittausten aloittamisen.
Maailmanlaajuisesti kesä-heinä-elokuussa oli vaajat 0,7 celsiusastetta keskimääräistä lämpimämpää, mutta Euroopassa ero oli yli 0,8 astetta.
Copernicuksen raportissa arvioidaan, että elokuussa oli maailmanlaajuisesti noin 1,5 celsiusastetta lämpimämpää kuin esiteollisena aikana 1850–1900 keskimäärin. Tuo puolentoista asteen raja asetettiin vuonna 2015 Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteeksi siitä, mihin ilmaston lämpeneminen pitäisi enimmillään rajoittaa.
Maailman ilmatieteenjärjestö WMO muistuttaa, ettei rajan tilapäinen ylitys merkitse lämpötilan nousua pysyvästi yli Pariisin sopimuksessa tavoitellun tason.
Tämän kesän aikana helleaallot, äärimmäinen kuivuus ja maastopalot koettelivat useita maita muun muassa Etelä-Euroopassa. Espanjassa koettiin kesän aikana jopa neljä helleaaltoa.
Kuumuusennätyksiä mitattiin myös Intiassa ja Japanissa. Yhdysvalloissa Arizonan osavaltion pääkaupungissa Phoenixissa lämpötila nousi yli 43 celsiusasteeseen 18 päivänä peräjälkeen.
Etelän talvikin oli lämmin
Sään poikkeusilmiöt eivät rajoittuneet vain lämpötiloihin. Sadetta saatiin esimerkiksi läntisessä Euroopassa ja Turkissa poikkeuksellisen paljon, kun taas Kanadassa, Alpeilla ja Pohjoismaissa oli tavanomaista kuivempaa. Seurauksena oli niin tulvia kuin maastopalojakin.
Ilmakehän lisäksi myös merten pintavedet lämpenivät tänä kesänä ennätyksellisen paljon. Elokuussa merivesien globaali keskilämpötila nousi 21 asteeseen eli korkeammaksi kuin koskaan aiemmin. Pohjois-Atlantilla meriveden lämpötilaksi mitattiin elokuun lopulla selvästi yli 25 celsiusastetta.
Poikkeuksellisen lämmintä on ollut myös eteläisellä pallonpuoliskolla keskellä sikäläistä talvea. Argentiinan Buenos Airesissa lämpötila nousi elokuun ensimmäisenä päivänä 30 celsiusasteeseen. Myös Australiassa talvi oli mittaushistorian lämpimin, minkä pelätään ennakoivan pahoja maastopaloja ensi kesäksi.
YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas huomauttaa, että ennätyksiä on nyt mitattu jo ennen kuin Tyynellämerellä alkanut El Nino -sääilmiö vaikuttaa ilmastoon koko voimallaan. El Nino tyypillisesti vahvistaa lämpenemistä entisestään. Se muun muassa vaikutti edellisen ennätysvuoden 2016 lämpötiloihin.
Maastopalojen savu riesana
YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin mukaan "ilmaston luhistuminen" on alkanut. Hän muistuttaa, että tutkijat ovat jo pitkään varoittaneet seurauksista, jotka johtuvat ihmiskunnan riippuvuudesta fossiilisista polttoaineista.
– Ilmastomme romahtaa nopeammin kuin ehdimme mukautua. Äärimmäiset sääilmiöt iskevät maapallon jokaiseen nurkkaan, hän sanoi.
YK:n mukaan ilmastonmuutos pahentaa helleaaltoja ja heikentää myös ilmanlaatua muun muassa maastopaloista leviävän savun vuoksi. Savun lisäksi poikkeuksellinen kuumuus käynnistää myös muita kemiallisia prosesseja, jotka ovat haitallisia ihmisten terveydelle ja heidän elinkeinoilleen.
WMO:n mukaan esimerkiksi otsonikerroksen hupenemisen on arvioitu aiheuttavan huomattavia satojen menetyksiä osissa runsasväkisiä Intiaa ja Kiinaa.
– Helleaallot heikentävät ilmanlaatua ja vaikuttavat laajasti ihmisten terveyteen, ekosysteemeihin, maanviljelyyn ja ennen kaikkea päivittäisiin elämiimme, WMO:n Taalas kommentoi.
Hän muistutti, ettei ilmastonmuutosta ja ilmanlaatua voida erottaa toisistaan.
WMO:n mukaan viime aikojen maastopalot Kreikassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa ovat konkreettinen osoitus siitä, mitä tulevaisuudessa on luvassa. Palojen aiheuttama savu heikensi ilmanlaatua dramaattisesti New Yorkin ja Ateenan kaltaisissa suurkaupungeissa.
________
Lähteenä myös uutistoimisto AFP
