EU:n ympäristöministerit ovat hyväksyneet kokouksessaan kiistellyn ennallistamisasetuksen. Niukka enemmistö syntyi, kun aiemmin pidättäytyneen Itävallan vihreiden ympäristöministeri Leonore Gewessler äänesti esityksen puolesta.
Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) äänesti esitystä vastaan. Hän viittasi puheenvuorossaan asetuksen aiheuttamien kustannusten kohdistuvan kohtuuttomasti Suomen kaltaisiin maihin.
– Vaikka ennallistamisasetus on Suomelle nyt selvästi aiempia versioita toteuttamiskelpoisempi, emme edelleenkään voineet tukea lopputulosta, koska mahdollisuuksia reilummalle kustannusjaolle olisi ollut. Keskustelussa sai kuitenkin laajasti kannatusta tarve kohtuullistaa kuluja ja toimia oikeudenmukaisesti, joten sen tulee näkyä toimeenpanossa, Mykkänen sanoo tiedotteessa.
Asetuksen puolesta äänesti 20 maata ja vastaan kuusi: Suomi, Unkari, Puola, Italia, Ruotsi ja Hollanti. Belgia pidättäytyi äänestämästä. Määräenemmistöön vaadittu 65 prosenttia jäsenmaiden väestöstä ylittyi vain noin yhdellä prosenttiyksiköllä.
Ennallistamisasetus tulee voimaan heinä–elokuussa. Sen jälkeen unionin jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmansa.
– Nyt lähdemme etsimään keinot, joilla asetuksen toimeenpano on Suomen oloissa mahdollisimman kustannustehokasta ja yhteensovitettavissa elinkeinoihimme, Mykkänen sanoo.
"Kustannustehokkaaseen toimeenpanoon päästävä"
Luxemburgista etänä suomalaismediaa tavannut Mykkänen myönsi Itävallan mielenmuutosta seuranneen asetuksen hyväksymisen tulleen hänelle yllätyksenä.
– Olisimme vielä toivoneet lisää parannuksia, mutta nyt mennään tältä pohjalta ja tehdään tästä mahdollisimman hyvä, Mykkänen sanoi.
Hänen mukaansa edessä on nyt "valtava työ" ennallistamissuunnitelmien teossa ja toimeenpanossa. Yrityksistä ja järjestöiltä tulevan rahoituksen rooli on Mykkäsen mukaan potentiaalisesti hyvin merkittävä, ettei kaikkea tarvitse tehdä aina vain veronmaksajien rahoilla.
– Pitää yrittää löytää tästä yhdistävä myönteinen hanke eikä niinkään kansaa kahtia repivä, hän lisäsi.
EU-komission alkuperäiset arviot ennallistamisasetuksen vuotuisista kustannuksista Suomelle liikkuivat Mykkäsen mukaan 700–900 miljoonan euron mittakaavassa.
– Meidän täytyy päästä selvästi kustannustehokkaampaan toimeenpanoon ja varmaan päästäänkin. Mihin ne kustannukset lopulta asettuvat, en lähde sitä nyt tässä lukitsemaan, Mykkänen sanoi.
Ympäristöneuvos Olli Ojalan mukaan Suomen kannalta myönteistä kehitystä oli ollut muun muassa se, että aiemmista melko jäykistä säännöistä poiketen nyt jäsenvaltioilla on vuoteen 2030 saakka enemmän liikkumavaraa päättää, mistä ennallistamistoimet kannattaa aloittaa.
– Esimerkki helposta ja edullisesta kohteesta ovat niin sanotut turhaan ojitetut suot, joissa puusto ei ole alkanut tuottavasti kasvaa, mutta jotka silti heikentävät alapuolisia vesistöjä. Niitä voitaisiin varmaan aika kivuttomasti ja edullisesti ennallistaa, Ojala ympäristöministeriöstä kuvaili.
Toisaalta puustoiset suot ovat myös Suomessa yksi laaja-alainen metsäluontotyyppi, jossa on eniten yhteensovitettavaa luonnon ja sen taloudellisen hyötykäytön kanssa.
Toinen tärkeä asia asetuksessa on niin kutsuttu heikentämiskielto hyvässä tilassa oleville luontotyypeille.
– Ydinkysymys on se, kuinka se hyvä tila määritellään ja miten talouskäyttö sovitetaan yhteen hyvän tilan säilyttämisen kanssa, Ojala kuvaili.
Aiheutti poliittisen kriisin Itävallassa
Itävallassa maan ympäristöministerin toiminta on aiheuttanut sisäpoliittisen kriisin. Itävallan kansanpuoluetta (ÖVP) edustavan liittokansleri Karl Nehammerin mukaan ympäristöministerillä ei ollut oikeutta äänestää asetuksen puolesta.
Nehammer kertoo ilmoittaneensa EU:n puheenjohtajamaalle Belgialle, että Gewesslerin äänestyspäätös on laiton ja että Itävalta aikoo viedä asian EU:n tuomioistuimeen.
EU:n ennallistamisasetus menetti maaliskuussa enemmistönsä jäsenmaiden keskuudessa, kun Unkari kääntyi sen kannattajista vastustajien joukkoon ja myös Suomi asettui vastustamaan sitä aiemman pidättäytymisen sijaan. Tämän jälkeen kaavailtu EU-maiden ympäristöministerien äänestys asetuksen hyväksymisestä peruttiin.
Suomessa opposition enemmistö kannatti ennallistamisasetuksen hyväksymistä, mutta hallituspuolueet ja keskusta vastustivat sitä.
"Valtava voitto Euroopan luonnolle"
Ennallistamisasetuksen keskeinen tavoite on, että EU-maat toimivat luontokadon pysäyttämiseksi eli luonnon monimuotoisuuden puolesta. Vastatuuleen joutunut asetus koskisi muun muassa soita, kosteikkoja, niittyjä, vesistöjä, metsiä ja myös kaupunkeja.
Suomen osalta luonnon tilaa parantavia toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa sekä laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille.
– Tämä lopputulos on valtava voitto Euroopan luonnolle. Ennallistamisasetus pakottaa pyörät pyörimään ja ihmisen korjaamaan luonnolle aiheuttamaansa haittaa, WWF Suomen johtava metsäasiantuntija Mai Suominen riemuitsi tiedotteessa äänestyksen jälkeen.
– Asetuksen luontohyödyt ovat ilmeiset, mutta se tuo myös merkittäviä ilmasto-, talous- ja terveyshyötyjä, Suominen jatkoi.
Toukokuussa julkistetun Maailman luonnonsäätiön WWF:n ja kolmen muun järjestön teettämän kyselyn mukaan EU:n ennallistamisasetusta vastustavien maiden kansalaisista kolme neljäsosaa kannattaa asetuksen hyväksymistä. Suomalaisista asetusta kannatti 70 prosenttia vastaajista.
Kysely toteutettiin Suomessa, Hollannissa, Unkarissa, Italiassa, Puolassa ja Ruotsissa, ja siihen haastateltiin noin 6 200:aa ihmistä.
------
Korjaus klo 15.33: Suomessa ennallistamisasetusta kannatti opposition enemmistö. Oppositioon kuuluva keskusta vastusti esitystä hallituspuolueiden tavoin. Aiemmin kerrottiin koko opposition kannattaneen esitystä.