EU esittää mahdollisuutta perustaa niin sanottuja siirtolaisten "palauttamiskeskuksia" kolmansiin maihin eli unionin ulkopuolelle. Komissio esitteli esityksensä tiistaina Strasbourgissa EU-parlamentille.
Palauttamiskeskuksiin voitaisiin siirtää sellaisia ihmisiä, jotka oleskelevat EU-alueella laittomasti ja ovat saaneet lopullisen poistumismääräyksen EU:sta. Esityksen ulkopuolelle rajattaisiin ilman huoltajia saapuneet alaikäiset ja perheet, joissa on alaikäisiä lapsia.
EU ei täsmentänyt esityksessään, minkä maiden kanssa kyseisiä sopimuksia mahdollisesti oltaisiin solmimassa, tai mitkä maat olisivat halukkaita ylläpitämään keskuksia. Palauttamiskeskuksista voisivat neuvotella joko jäsenmaat itse kahdenvälisesti toisen maan kanssa tai sitten niistä voitaisiin sopia EU-tasolla.
EU kuitenkin toteaa, että palauttamiskeskuksia voitaisiin perustaa vain sellaisiin maihin, jotka noudattavat kansainvälisiä ihmisoikeusstandardeja ja palautuskiellon periaatetta.
Tämä tarkoittaa periaatetta, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Palautuksia halutaan nopeuttaa
Tarkoituksena on myös nopeuttaa unionissa laittomasti oleskelevien palautuksia ylipäätään. Jatkossa jäsenvaltio voi panna suoraan täytäntöön toisen jäsenvaltion tekemän palautuspäätöksen ilman, että prosessi täytyy aloittaa uudelleen.
Lisäksi jos henkilön todetaan aiheuttavan turvallisuusriskin, on häneen jatkossa sovellettava tiukennettuja sääntöjä. Näihin lukeutuu muun muassa pidempi maahantulokielto unionin alueelle ja pakkotoimin tapahtuva palauttaminen.
Nykyisen muotoinen vapaaehtoinen paluu olisi myös yhä mahdollista ja ensisijainen väylä palautuksille. Pakkotoimiin tapahtuvaan palauttamiseen on turvauduttava silloin, jos EU:ssa laittomasti oleskeleva henkilö ei tee yhteistyötä, pakenee toiseen jäsenmaahan, ei poistu EU:sta vapaaehtoiselle poistumiselle annetun ajan kuluessa tai aiheuttaa turvallisuusriskin.
EU:n mukaan nykyisin kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden siirtolaisten siirtymistä maasta toiseen on vaikea valvoa. EU:n mukaan vain 20 prosenttia karkotuspäätöksen saaneista EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisista poistuu unionin alueelta karkotusmääräyksen saatuaan.
Tämä on epäreilu tilanne niille, jotka ovat noudattaneet sääntöjä, esityksessä todetaan.
– [Tämä] vähentää EU:n pyrkimyksiä houkutella ja pitää kiinni osaajista ja heikentää kansalaisten tukea avoimille ja suvaitsevaisille yhteiskunnille, esityksessä sanotaan.
EU:n mukaan nykytilanne myös hyödyttää rikollisryhmiä ja asettaa laittomasti unionissa oleskelevia vaikeisiin olosuhteisiin.
Euroopan parlamentin ja neuvoston on seuraavaksi saatava sopu aikaan komission ehdotuksista.
Kiistanalainen suunnitelma
Esitys on saanut kritiikkiä muun muassa suunnitelman lainmukaisuudesta, epäkäytännöllisyydestä ja kalleudesta. Esimerkiksi kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet esitystä.
– Voimme olettaa, että yhä useammat henkilöt lukitaan pidätyskeskuksiin ympäri Eurooppaa, perheitä erotetaan ja että ihmisiä palautetaan maihin, joita he eivät edes tunne, sanoi paperittomia maahanmuuttajia edustavan kansalaisjärjestön (PICUM) edustaja Silvia Carta uutistoimisto AFP:lle.
Esimerkiksi Britannia yritti aiemmin sopia vastaavaa järjestelyä Ruandan kanssa, mutta idea tyrmättiin Britannian oikeudessa. Myös Italian sopimus vastaavista keskuksista Albanian kanssa on torpattu Italian oikeudessa.
EU itse on halunnut alleviivata, että sen kaavailema järjestely olisi erilainen kuin edellä mainitut mallit. Unionin ulkopuoliseen keskukseen siirto vaatisi virallisen karkotuspäätöksen unionista ennen täytäntöönpanoa.
– Tämä olisi viimeinen vaihtoehto, jos mikään muu ei toimi, sanoi EU:ssa muun muassa turvallisuusasioista vastaavaksi komissaari Henna Virkkunen lehdistötilaisuudessa.
Esimerkiksi Italian kaavailemassa ja maan oikeuden torppaamassa mallissa Albaniaan olisi voitu siirtää ihmisiä jo turvapaikkahakemuksien käsittelyn ajaksi.
EU-parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä kritisoi suunnitelmaa jo ennen sen virallista julkaisua. Sen mukaan EU voi tehdä enemmän palautuksien tehostamiseksi, mutta nyt ehdotetut keskukset eivät ole ratkaisu.
– Olisi virhe EU:lta hakea inspiraatiota jo perutusta Britannia–Ruanda-sopimuksesta tai Italia–Albania-sopimuksesta. Ne ovat hyvin kyseenalaisia ja kuluttavat veronmaksajien rahaa, sanoi ryhmän kansalaisoikeuksien ja sisäasioiden koordinaattori, saksalaismeppi Birgit Sippel tiedotteessa.
