Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen yllättyi siitä, miten EU:n miljardilisäykset on otettu vastaan. Katainen kommentoi myös halukkuuttaan tavoitella Euroopan komission puheenjohtajuutta.
Euroopan komission esittämiin lisämäärärahoihin on suhtauduttu paremmin kuin varapuheenjohtaja Jyrki Katainen osasi odottaa.
Jäsenmailla on ollut pari viikkoa aikaa sulatella komission toukokuun alussa julkaisemaa pitkän aikavälin talousarvioesitystä, jossa esitetään maksusitoumusten määrien kasvua 1,1 prosentilla vuosille 2021–2027.
Lunta tuli tupaan välittömästi muun muassa Suomen eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terholta (sin.), mutta Katainen kertoi tiistaina suomalaismedialle Brysselissä olleensa silti yllättynyt palautteesta.
– Reaktio on ollut parempi kuin mitä me kuvittelimme. Se ei tietenkään tarkoita, että se menisi näin läpi, Katainen sanoi.
Lisäsatsauksia talousarviossa esitetään muun muassa maanosan ulkorajojen valvontaan sekä puolustukseen.
Leikkauksia sen sijaan kohdennettaisiin maatalous- ja aluekehitysrahoihin. Lisäksi komissio ehdottaa, että jonkin valtion saamia tukia voisi lakkauttaa, jos maassa ei noudateta oikeusvaltioperiaatetta. Tämä on katsottu olevan piikki esimerkiksi Puolalle ja Unkarille.
Talousarviota käsitellään EU:n parlamentissa ja jäsenvaltioissa, vielä nykyisen EU-parlamentin aikana.
Jatkoaikeista ei vielä tietoa
Vuoden 2019 meppivaalien lähestyessä alkaa myös EU-politiikan johtopaikkojen nimispekulaatio. Komission puheenjohtaja valitaan jokaisen parlamenttiryhmän asettamien ehdokkaiden väliltä, ja käytännössä uusi puheenjohtaja on vaalit voittaneen ryhmän ehdokas.
EPP-ryhmä aikoo julkistaa tänä vuonna oman kärkiehdokkaansa marraskuussa Suomessa, ja Kataista on pidetty yhtenä mahdollisena EPP:n kärkiehdokkaana. Katainen ei kuitenkaan ole vielä päättänyt jatkoaikeistaan.
– Minulla ei ole tähän uutta sanottavaa vielä.
Kotimaan politiikkaan hän ei kuitenkaan ole palaamassa. Jatkoaikeita hän aikoo valottaa alkusyksyyn mennessä.
FAKTA
Talousarvioesitys v uosille 2021–2027
Brexitin jälkeinen, 27 jäsenvaltion EU tarvitsisi Euroopan komission esityksen mukaan vuosina 2021–2027 pyöriäkseen 1 135 miljardia euroa.
Lisäystä tulisi esimerkiksi rajavalvontaan, puolustukseen ja teknologia- ja tuotekehitykseen, leikkauksia puolestaan maataloustukiin.
Suomen osuutta lisämenoihin ei ole vielä arvioitu.
Markku Uhari/Lännen Media
