Brittien ero EU:sta avaa historiallisen tilaisuuden: unioni voi päästä kertaiskulla eroon rikkaiden maiden jäsenmaksualennuksista.
EU:n budjetti ja jäsenmaksut on neuvoteltava uusiksi brexitin yhteydessä. Myös EU:n maksualennukset joutuvat brexitin jälkeen tarkasteltavaksi, kertoo budjettineuvos Panu Kukkonen valtiovarainministeriöstä.
– Uskon vahvasti, että jäsenmaksualennuksista hankkiudutaan eroon heti brittien lähdön jälkeen, ennakoi europarlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja Petri Sarvamaa (kok.).
Britit saivat neuvoteltua itselleen huomattavan helpotuksen EU-jäsenmaksuihinsa vuonna 1984. Sen jälkeen EU:n suurten nettomaksajien jäsenmaksuihin on leivottu jo puolenkymmentä erilaista alennusta. Brittien jälkeen alennuksista ovat hyötyneet eniten Alankomaat, Ruotsi, Saksa ja Tanska.
Alennuksilla on huolehdittu, ettei EU:n suurimpien nettomaksajien taakka paisu kohtuuttomaksi, kun unioniin on liittynyt uusia, köyhempiä jäsenmaita. Köyhemmissä maissa rikkaampien miljardialennuksia on kuitenkin vaikeaa ymmärtää, mitä populistiset ja EU-vastaiset liikkeet hyödyntävät sumeilematta.
Suomi ei ole päässyt nauttimaan maksualennuksista, mutta Suomi ei toisaalta kuulu EU:n suurimpiin nettomaksajiin.
Alennuksia saavat maat eivät luovu eduistaan mielellään. Ruotsin hallitus varoitti hiljattain, että maan EU-jäsenyyden hinta voi nousta jopa miljardilla eurolla vuodessa, jos EU:n menoja ei vähennetä brittien lähdettyä.
Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) on europarlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäsen sekä talousrikosten tutkintavaliokunnan varapuheenjohtaja.
Hänen mukaansa alennusten purkamisesta ei ole keskusteltu vielä näissä valiokunnissa, eikä europarlamentin konservatiiviryhmässä, johon perussuomalaiset kuuluu.
– Näin konkreettista keskustelua on ehkä vielä kartettu, kun neuvottelut ovat vasta alkamassa, Ruohonen-Lerner arvelee.
Henripekka Kallio / Lännen Media
