EU-maat sopuun si­lak­ka­kiin­tiös­tä vaikean väännön jälkeen

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kuvailee ratkaisua parhaaksi mahdolliseksi "erittäin vaikeassa neuvottelutilanteessa". LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kuvailee ratkaisua parhaaksi mahdolliseksi "erittäin vaikeassa neuvottelutilanteessa". LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

EU-maiden kalastuksesta vastaavat ministerit saivat tiistaina vaikeiden neuvotteluiden jälkeen sovittua ensi vuoden kalastuskiintiöstä Itämerellä.

Suomen mielenkiinto kohdistui etenkin Pohjanlahden silakkaan, joka on Suomen kalastuselinkeinolle tärkeä. Komissio esitti kalastuskiintiöön runsaan 60 prosentin leikkausta ensi vuodelle kuluvaan vuoteen nähden. Syy tähän on kannan alhainen määrä.

Sovittu leikkaus on kuitenkin komission esittämää pienempi. Neuvottelut asiasta alkoivat maanantaina Luxemburgissa ja venyivät tiistain puolelle. Jäsenmaista ainoastaan Ruotsi tuki komission esitystä, kun taas esimerkiksi Suomi ja joukko muita vastusti asiaa.

Ruotsi myös vastusti esitettyä kompromissiratkaisua, sillä se olisi halunnut komission esittämän leikkauksen toteutuvan sellaisenaan.

"Vaikeassa tilanteessa paras ratkaisu"

Komission alkuperäisessä esityksessä Pohjanlahden silakan kalastuskiintiö olisi ollut ensi vuodelle 25 560 tonnia.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan Pohjanlahden silakkakiintiö vahvistettiin sovellettavaksi ensi vuoden lokakuun loppuun runsaan 39 100 tonnin määrällä. Silakkakiintiö voidaan kuitenkin nostaa syksyllä 2026 enimmillään lähes 55 870 tonnin tasolle, mikäli se on mahdollista Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) antaman tieteellisen neuvon perusteella. ICES:n odotetaan antavan asiasta tieteellisen neuvon toukokuun lopussa.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kuvaili tiedotteessa ratkaisua parhaaksi mahdolliseksi neuvottelutilanteen huomioiden.

– Onnistuimme saavuttamaan Suomen tavoitteiden kannalta parhaan mahdollisen ratkaisun erittäin vaikeassa neuvottelutilanteessa. Tällä kokonaisratkaisulla kalastuksen arvoketjut säilyvät toimintakykyisinä ja kalastus on kestävää, hän sanoi.

Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan kyseessä on kompromissiratkaisu. Järjestön mukaan Pohjanlahden silakkakanta on taantunut lähes yhtäjaksoisesti 1990-luvulta asti ja on nyt ennätyksellisen pieni.

– Tilanne oli erittäin vaikea, sillä komission esitys ja Suomen kanta olivat todella kaukana toisistaan. Nyt saavutettu kompromissi asettuu näiden väliin. Päätetty kiintiötaso on edelleen korkeampi kuin monivuotisen hoitosuunnitelman turvarajat edellyttävät. Nyt täytyy vain toivoa, että silakan ravintotilanne Pohjanlahdella säilyy hyvänä ja kannan tila saadaan käännettyä kasvuun, sanoi tiedotteessa WWF:n johtava kalastuksen asiantuntija Matti Ovaska.

Itämeren pääaltaan silakkakiintiö suurenee 15 prosentilla ja kilohailikiintiö 45 prosentilla.

Lohen kohdennettua kaupallista kalastusta voidaan jatkaa kaikilla Suomen merialueilla, mutta Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiö pienenee 27 prosentilla eli ministeriön mukaan ennätyksellisen pieneksi.

Mainos
Ilkka-Pohjalaisen pelit

Pelaa Ilkka-Pohjalaisen digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä