EU:n ulkoministerit kokoontuivat maanantaina Brysseliin keskustelemaan muun muassa Lähi-idän tilanteesta, joka kiristyi viikonloppuna entisestään Yhdysvaltojen iskettyä Iraniin.
Israelin ja Iranin lisäksi agendalla oli myös Gaza. EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas esitteli ministereille EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen arvioinnin tuloksia, mutta toimenpiteet sopimuksen osalta jäivät odottamaan.
Kallaksen johtama EU:n ulkosuhdehallinto käynnisti toukokuussa jäsenmaiden pyynnöstä arvioinnin siitä, onko Israel rikkonut sopimuksen ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevaa artikla kakkosta toimillaan Gazassa.
– Arviointi on selvä ja meidän täytyy parantaa tilannetta. Israel on rikkonut sopimuksen artikla kakkosta. Tarkoituksemme ei ole rankaista Israelia, vaan parantaa gazalaisten tilannetta, Kallas sanoi.
Kallaksen mukaan EU:n suurin huoli on se, ettei humanitaarinen apu pääse tällä hetkellä perille Gazaan.
– Keskustelemme seuraavaksi Israelin kanssa tuloksistamme ja miten voimme parantaa tilannetta Gazassa. Jos tilanne ei parane, voimme jatkaa keskustelua heinäkuussa, hän sanoi.
Etukäteen oli jo odotettavissa, etteivät ministerit vielä päätä tässä kokouksessa mahdollisista toimenpiteistä.
– Haluamme nähdä, miten Israel reagoi tähän prosessiin. Arvioinnin käynnistämisellä on tarkoitus luoda painetta Israelin suuntaan, eräs korkea diplomaattilähde kuvasi ennen kokousta.
Mediatietojen mukaan Israel on hermostunut raportin lopputulemista ja kutsuu sitä "puolueelliseksi". Sen mukaan EU:n arviointiprosessi oli ”järkyttävä ja sopimaton”.
EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimus on ollut pohja EU:n ja Israelin taloudelliselle ja poliittiselle yhteistyölle. Se on helpottanut muun muassa kaupankäyntiä EU:n ja Israelin välillä. Sopimus on hyödyttänyt etenkin Israelia, jolle EU on suurin kauppakumppani.
Monien asiantuntija-arvioiden mukaan sopimuksen kaupankäynnin helpottamista koskevan osion keskeyttäminen olisi yksi EU:n tehokkaimmista keinoista painostaa Israelia. Se ei vaatisi jäsenmaiden yksimielistä päätöstä, vain määräenemmistön. EU:n sisällä on yhä Israelin ystävämaita, kuten Unkari ja Saksa.
Jäävätkö toimenpiteet tekemättä?
Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi kokoukseen saapuessaan maanantaina, että ministerit lähtevät pohtimaan, miten arvioinnin pohjalta edetään. Moniin toimiin tarvitaan kuitenkin jäsenmaiden yksimielinen päätös tai edes määräenemmistö, jota sitäkään ei välttämättä löydy.
– Tässä on hyvinkin laajasti arvioitu erilaisia toimenpiteitä, joita Israel on paitsi Gazassa, myös Länsirannalla ja laajemminkin viime kuukausina tehnyt, jotka todennäköisesti ovat merkittävässä ristiriidassa ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.
Belgian varapääministeri Maxime Prévot sanoi kokoukseen saapuessaan, että osa jäsenmaista on katsonut, ettei sopimuksen tarkasteluun ole nyt oikea aika, kun Israel käy sotaa Irania vastaan.
– Minusta kuitenkin nämä kaksi asiaa tulee erottaa, eikä toisen tule mennä toisen yli. Meidän tulee myös pysyä valppaana Palestiinan kysymyksen osalta, hän sanoi.
Espanjan ulkoministeri José Manuel Albares taas kertoi aikovansa vaatia Eurooppa-neuvostolta EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen välitöntä keskeyttämistä protestina Gazan ihmisoikeusrikkomuksille. Koko sopimuksen keskeyttäminen vaatisi yksimielisen päätöksen.
Esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestö kritisoi viime viikolla voimakkaasti EU:n toimimattomuutta Gazan suhteen Brysselissä pitämässään lehdistötilaisuudessa.
– Israelin viranomaiset ja joukot ovat yli 20 kuukauden ajan pakkosiirtäneet väestöä ja toteuttaneet palestiinalaisten etnistä puhdistusta Gazassa. Työntekijämme todistavat päivittäin merkkejä kansanmurhasta, järjestö totesi.
Valtonen: Väkivalta siirtokunnissa lisääntynyt
Suomi ja kahdeksan muuta EU-maata haluavat myös komissiolta näkemyksiä siitä, kuinka EU voisi lopettaa kaupan Israelin miehittämien palestiinalaisalueiden siirtokuntien kanssa. Maiden ulkoministerit lähettivät torstaina asiasta kirjeen Kallakselle Belgian aloitteesta.
Ministerit nostivat esille YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) neuvoa-antavan lausunnon, jonka mukaan kolmansien maiden on pidättäydyttävä kaikenlaisesta kaupankäynnistä, joka ylläpitää kansainvälisen oikeuden vastaista tilannetta miehitetyillä alueilla.
– Emme ole kuitenkaan nähneet ehdotusta aloittaa keskusteluita siitä, kuinka tehokkaasti katkaista tavara- ja palvelukauppa laittomien siirtokuntien kanssa, ministerit totesivat.
Valtosen mukaan väkivalta on siirtokunnissa lisääntynyt ja israelilaiset siirtokuntalaiset ovat härskisti valloittaneet uusia alueita.
– Tätä ei voida katsoa sivusta, katsotaan mihin päädytään. Toivomme asian tarkastelua, mutta myös tässä meidän pitää saada laaja jäsenmaiden tuki, hän sanoi.
Kallaksen mukaan aloitteesta keskusteltiin ja se voisi olla yksi mahdollinen toimenpide Israelia kohtaan. Hän ei kuitenkaan tarkemmin kommentoinut, lähdetäänkö aloitetta edistämään
Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty on todennut, että Israelin siirtokuntien asukkaiden hyökkäykset palestiinalaisia kohtaan ovat lisääntyneet merkittävästi miehitetyllä Länsirannalla viime kuukausina.
Vaatimuksia pakotteista ministereille
Vaatimukset kireämmistä toimenpiteistä Israelia kohtaan ovat lisääntyneet EU:ssa, mutta toistaiseksi ne eivät ole konkretisoituneet toimenpiteinä.
Esimerkiksi Ruotsi on vaatinut EU:ta seuraamaan muun muassa Britannian ja Norjan esimerkkiä ja asettamaan pakotteita Israelin hallituksen ministereille. Tämä kuitenkaan tuskin tapahtuu, sillä asia vaatisi yksimielisen päätöksen jäsenmailta.
Myöskään aiemmassa kokouksessa esillä ollut ehdotus sanktioida Israelin väkivaltaisia siirtokuntalaisia ei näytä etenevän. STT:n tietojen mukaan tämä johtuu ennen kaikkea Unkarin vastustuksesta.
"Huoli eskalaatiosta suuri"
Iranin osalta Kallas totesi huolen eskalaatiosta olevan suuri.
– Keskitymme diplomaattisen ratkaisun aikaansaamiseen. Meillä on iso huoli siitä, että sota eskaloituu. Hormuzinsalmen sulku olisi erittäin vaarallista eikä hyväksi kenellekään, Kallas sanoi.
Iranin parlamentti on hyväksynyt Hormuzinsalmen sulkemisen, mutta päätös ei ole vielä lopullinen. Yhdysvaltain arvion mukaan salmen kautta kulkee noin viidesosa maailmalla kulutettavasta öljystä.
Valtosen mukaan EU:n rooli Israelin ja Iranin välillä voisi olla toimia välittäjänä kriisissä.
– Meidän kollegat olivat juuri perjantaina tapaamassa Iranin ulkoministeriä, joka on tänään Moskovassa. Nyt on todella mahdollisuus Euroopalle toimia paitsi välittäjänä, nimenomaan hallita näitä lyhyen aikavälin seurauksia tästä.
