Valtiovarainministeriön kuntajakoselvittäjä kertoi Etserissa (Ähtärissä) 26.5. tekevänsä esityksen Etserin liittämisestä todennäköisesti Alavuden kaupunkiin, vain puhtaasti taloudellisin perustein.
Kuulijoiden kertomat taloudelliset edut tasavertaisesta yhteistyöstä mm. Virtain kaupungin kanssa hän sivuutti ja totesi, että huomioi vain maakuntarajan sisäiset ratkaisumallit.
Käytän kirjoituksessani kunnan virallista ruotsinkielistä nimeä Etseri. Ähtäri ei suomeksi merkitse mitään. Etseri suomenkielisenä viittaa 'etsimiseen', joka esimerkiksi Kalevalassa tarkoittaa hakemista, pyyntiä, saalistusta. Eränkäyntiä kuvataan ilmauksella "etsiä ereä": Etseri on suomeksi eränkäyntipaikka, eräseutu.
Ehkä valtiovarainministeriössä on vaikeaa ymmärtää, mitä tarkoittaa "talous" kunnassa. Sisältääkö ”talousperusteinen kuntajakoselvitys” monipuolisempia yhteiskunnallisia suhteita kuin numerot? Itse selvityksen tavoitteeseen, kuntaliitokseen, nuo suhteet ehdottomasti kuuluvat.
Etserille asema ja sijainti maakuntien rajakuntana tuo taloudellisiakin erityispiirteitä, joissa eivät toimi tavanmukaiset, maakunnan sisäiset ratkaisut.
Kun Keski-Suomen lääni irtosi vanhasta Vaasan läänistä, joutuivat Etseri ja Virrat Vaasan läänissä rajakuntien asemaan. Ne kuitenkin jatkoivat läänirajat ylittävää yhteistyötä Keski-Suomeen. Myöhemmin Virrat valitsi liittymisen Hämeen lääniin.
Yhteistyössä yli läänirajan Virtain, Keuruun ja muiden kuntien kanssa Etseriin saatiin mm. aluesairaala ja ammattikoulu. Etseri puolestaan tuki Virtain kauppaoppilaitosta, jne. Etserissa saatiin talous kasvuun ja väestön kato nousuksi.
Tosin 1970-luvulla eläinpuiston ideasta vääristyi kunnalle brändi pelkkänä matkailukuntana.
Historiallisesti Etseri, Keuruu ja Virrat kuuluivat Ruoveden suurpitäjään. Ruovesi oli aikoinaan osa Suur-Pirkkalaa. Alavus taas kuului Ilmajoen suurpitäjään, kuten myös Seinäjoki.
Tuo Alavuden ja Etserin historiallinen kulttuuriero vaikuttaa edelleen mm. murteissa, perinteissä ja tavoissa toimia.
Maakuntajakoon siirryttäessä Etserilta katkaistiin tasavertaiset suhteet Keuruulle ja Virroille. Maakuntakeskus Seinäjoki vei Etserilta mm. aluesairaalan ja Inhan Tuomarniemeltä metsätalousinsinöörien opetuksen. Lisäksi se siirsi etelän junayhteydet Etserista lyhemmältä Haapamäen–Tampereen-reitiltä pidemmälle kiertoreitille Seinäjoki–Parkano–Tampere.
Alavus puolestaan, seutukunnan keskuksena, vei Etserilta terveyskeskuksen vuodeosastot ja sitten terveyskeskuksenkin.
Nyt Alavudelle aletaan rakentaa uutta terveyskeskusta ja sairaalaa, vaikka Etseriin jäi tyhjilleen hyväkuntoiset, hyvin toimivat tilat. Voiko valtiovarainministeriö kutistetulla talous-käsityksellään puuttua rahan tuhlaukseen maakunnan hyvinvointialueella?
Kuntajakoselvittäjä sai siis ristiriitaisen tehtävän: Tehtävän perusteet selitetään vain taloudellisiksi, mutta työ tähtää kuntaliitokseen, joka on valtaosin muuta kuin ”talousperusteinen” päämäärä.
Alavus kehittäisi Etseristä, kaksinkertaisella väestön enemmistöllään, riippuvaisen syrjäkylänsä. Oikeudenmukainen liitos olisi tasavertainen Virtain ja Etserin yhteistyörakenne. Oikeudenmukaisin ja samalla tuottavin ratkaisu, koko Suomeakin ajatellen, olisi itsenäinen Etseri tasavertaisessa yhteistyössä itsenäisten naapurikuntiensa kanssa.