Olemme saaneet kokea myös Suomessa, miten ympärillämme tapahtuvat muutokset suurten tuulten puhaltaessa muuttavat meidän arkeamme. Viime aikojen inflaatio, energiakriisi, turvallisuus, sodan uhka, korona ja taloudellinen pärjääminen ovat vaikuttaneet monen arkeen.
Elämässä on tapahtunut sellaisia muutoksia, mihin emme olisi muutama vuosi sitten uskoneet.
Täytyy vain ihmetellä, miten hyvin Suomi on pärjännyt viime vuosituhannella. Valtiovalta on yrittänyt tarjota apua sitä eniten tarvitsevalle. Velkaa on otettu niin paljon, että aivan hirvittää. Kaiken tämän keskellä on yritetty myös saada aikaan kehitystä.
Pian saamme kokea miten hyvin nämä uudet hyvinvointialueet tarjoavat palveluitaan. On sanottu, että ellei ole valmis siirtymään pois mukavuusalueelta, ei ole odotettavissa myöskään kehitystä.
Jospa nämä ympärillämme tapahtuvat muutokset saisivat aikaan meissä kaikissa pienen kehitysharppauksen ja olisimme valmiit tekemään asioita toisin kuin aikaisemmin?
Pienen paineen vaikutuksesta saatamme alkaa kehitellä jotain sellaisia toimintamalleja, mitä emme muutoin olisi viitsineet kokeilla. Ainakin taloudelliset vaikutukset toimivat hyvänä kannustimena. Voimme herättää esiin sen oman sisäisen yrittäjyyden.
Meillä on odotettavissa vähän laihempia vuosia näiden lihavien vuosien jälkeen, mutta tästäkin tilanteesta selvitään.
Tarvitaan viisaita ratkaisuja ja sovussa tehtyjä päätöksiä. Kaikkea viisautta ei ole annettu yhdelle, vaan saamme jakaa sen keskenämme. Tarvitaan tehokkaampia toimia työn tehostamiseksi ja kustannusten laskemiseksi.
Kaikessa emme voi tuudittautua kaupungin tai valtion apuun vaan tarvitaan myös omatoimisia ratkaisuja. Tarvitaan uudisraivaajan henkeä ”suo, kuokka ja Jussi”.
Kääritään hihat ja ruvetaan hommiin. Uusia innovaatioita voi syntyä jopa hieman vahingossa.
Myös sähkön säästämiseksi ihmiset ovat tehneet luovia ratkaisuja, mutta ne parhaat keksinnöt ovat vielä näkemättä.
Olemmeko valmiit luopumaan kilpailukyvyn parantamiseksi jostakin sellaisesta mitä olemme saavuttaneet? Olenko minä se kaupunkia kannatteleva tukipilari vai mieluummin parempia etuja tavoitteleva kansalainen?
Voimme jokainen ainakin yrittää kantaa kortemme kekoon näissä tulevissa haasteissa.
Mennään vain, vaikka vähän pyryttäis.
Olli Isopahkala (kesk.)
kaupunginvaltuutettu
Seinäjoki