Ete­lä-Poh­jan­maan kun­nis­sa on kym­me­niä de­fib­ril­laat­to­rei­ta - tie­dät­kö, missä ne si­jait­se­vat?

Tästä merkistä tietää, jos rakennuksessa on defibrillaattori. KUVA: JAAKKO ELENIUS
Tästä merkistä tietää, jos rakennuksessa on defibrillaattori. KUVA: JAAKKO ELENIUS

Pohjanmaalla on kymmeniä maallikoiden käyttöön tarkoitettuja sydäniskureita, eli defibrillaattoreita. Laite on tarkoitettu kammiovärinän saaneen potilaan sydämen uudelleenkäynnistykseen sähköimpulssin avulla ja sitä voi tarvittaessa käyttää kuka tahansa.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon ylilääkärin Sami Länkimäen mukaan Suomessa defibrillaattoreita on edelleen liian vähän, mutta sellainen pitäisi löytyä ainakin kaikista urheilu- ja kauppakeskuksista, eli sieltä missä ihmiset liikkuvat. Tehokkaalla maallikkoelvytyksellä voitaisiin vähentää merkittävästi äkkikuolemia, joihin yleisin syy on kammiovärinästä seurannut sydämenpysähdys.

Länkimäen mukaan kammiovärinästä selviytymiseen vaikuttaa suoraan aika kammiovärinän alusta siihen, kun ensimmäinen defibrillaatio-isku on annettu. Suomen elvytysneuvoston tilastoista selviää, että peräti 50–70 prosenttia potilaista jäisi henkiin, jos isku annetaan 3-5 minuutin kuluessa kammiovärinän alusta.

Sen sijaan jos iskua ei anneta, kammiovärinä muuttuu elottomuudeksi noin puolessa tapauksissa ennen kuin ensihoito on paikalla.

Sydänneuvoston ylläpitämään defi.fi -karttatietokantaan voi käydä merkitsemässä oman alueensa defibrillaattorin. Etelä-Pohjanmaan kuntiin iskureita on merkitty vajaat 30. Seinäjoella iskuri on ainakin ammattikorkeakoululla, uimahallilla, Oma Sp-Stadionilla ja joissakin yrityksissä.

Hätäksekusken puhelimitse tapahtuvalla elvytysohjeistuksella kuka tahansa osaa käyttää defibrillaattoria ja antaa elvytystä. Länkimäen mukaan iskurit pitäisi olla myös kaikissa poliisiautoissa sekä vartijoiden käytössä.

Puoliautomaattiset defibrillaattorit tunnistavat kammiovärinän ja ohjaavat käyttäjäänsä defibrilloimaan ääni-, kuva- ja valo-ohjeiden avulla. Laite ei anna sähköiskua, ellei autettavalla ole kammiovärinää.

Sydämen pysähtymisen jälkeen todennäköisyys kuolemaan kasvaa kymmenellä prosentilla joka minuutti.

Suomen elvytysneuvosto aikoo myös tulevaisuudessa lisätä älyteknologian käyttöä elvytystilanteissa. Tavoitteena on, että hätäkeskuksen käyttöön tulisi mahdollisuus hälyttää vapaaehtoisia läheltä apuun kiireellisissä tilanteissa ennen kuin hätäkeskus ehtii paikalle.

Ilmoita asiavirheestä