Johtava ylihammaslääkäri Marko Korhonen kertoo, että Etelä-Pohjanmaalla on ollut kahdella alueella hankaluuksia toteuttaa hammashoidon kuuden kuukauden hoitotakuuta.
– Sen kanssa oli ongelmaa Seinäjoella ja Lapualla, mutta molemmissa on kiritty. Nyt hoitotakuu toteutuu koko alueellamme, Korhonen sanoo.
Lapualla jonoa aiheutti se, että yksityisiä hammaslääkäreitä eläköityi ja heidän potilaitaan hakeutui julkiselle puolelle.
– Henkilökuntamme teki lisätöitä, jotta ruuhkat hellittivät.
Runsasväkisen Seinäjoen ruuhkaa helpottivat vuokrahammaslääkärit.
– Tilannetta auttaa se, että henkilökuntamme tekee välillä lisätöitä lauantaisin. Maakuntakeskuksen ja Lapuan lisäksi niin on toimittu Järvi-Pohjanmaalla.
Ylivoimaisesti paras tilanne on entisessä Kaksineuvoisessa eli Kauhavalla ja Evijärvellä. Siellä pääsi elokuussa kiireettömään hoitoon kolmessa viikossa. Toiseksi lyhimmät jonot ovat entisessä Kuusiolinnassa eli Alavudella, Kuortaneella, Soinissa ja Ähtärissä. Siellä odotusaika on kaksi ja puoli kuukautta.
Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömän hoidon hoitotakuu tiukentuu 1. syyskuuta. Hammashoidon puolella potilaan on päästävä hoitotuoliin neljässä kuukaudessa.
– Se toteutuu uusimman tiedon mukaan jo muualla, mutta Seinäjoella ja Lapualla ollaan kiikun kaakun. Lainsäädäntö tiukentuu, mutta resursseja ei ole enempää kuin nyt. Rekrytoinnissa on myös ongelmia. Käyntivälit ovat välillä turhan pitkiä alueellamme senkin vuoksi, että väki unohtelee aikojaan, Korhonen toteaa.
Yksi ratkaisu hoitotakuun onnistumiseen on suun terveydenhuollon palveluseteli. Aluehallitus hyväksyi sen 28. elokuuta. Palvelusetelit koskevat lohkeamia, päivystyksen jatkohoitoja ja suuhygienistin palveluja.
– Ohjaamme potilaita yksityiselle puolelle palvelusetelin turvin ja henkilökunnallemme jää enemmän aikaa tehdä hoitotakuuseen kuuluvia hoitoja.
Ensi vuoden marraskuussa hoitotakuu kiristyy taas, kolmeen kuukauteen.
Automaattisesti kutsu tarkastukseen
Kauhavalla ei tarvitse tehdä mitään erityistä, koska kiireettömään hoitoon pääsee vain kolmessa viikossa. Entisen Kaksineuvoisen sote-alueen johtava hammaslääkäri Riitta Hautala selostaa, miten Kauhavan malli toimii.
– Suurin osa potilaista haluaa, että lähetämme automaattisesti kutsun seuraavaan tarkastukseen. Yleensä kutsuväli on kaksi vuotta. Jos potilas kuuluu riskiryhmään esimerkiksi diabeteksen vuoksi, väli on lyhyempi. Jos henkilöllä on hyvä suun terveys ja kotihoito toimii, tarkastuksien välissä voi olla monta vuotta.
Tarkastuskäynnillä voidaan samalla esimerkiksi poistaa hammaskiveä tai tehdä pieni paikkaus.
– Oman järjestelmämme ansiosta vaivat eivät pääse pahenemaan niin kuin ennen vanhaan. Työläitä juurihoitoja saattoi ennen olla päivittäin, enää ei välttämättä edes joka viikko.
Malli kehitettiin vuosia sitten terveys- ja taloussyiden vuoksi.
– Vastaan tuli potilaita, joille oli tehty isoja hoitoja, kuten paljon paikkauksia, juurihoitoja ja osaproteeseja. Kun heitä palasi vastaanotolle vasta pitkän ajan päästä, suun tilanne oli ehtinyt romahtaa. Jouduimme aloittamaan ison hoitorumban alusta, Hautala sanoo.
Ajanvarauskalenterissa on runsaasti päivystysaikoja, jotta potilas saa akuutinkin hoidon nopeasti.
– Esimerkiksi lohkeamat hoidamme mahdollisimman pian, jottei vaiva pääse suurenemaan, Hautala painottaa.
"Se on ollut pelastuksemme"
Pieni yksikkö on haavoittuvainen jo yhden työntekijän poissaolon vuoksi.
– Meillä on henkilöstövajetta Alahärmässä ja Evijärvellä. Ei haittaa, jos kutsuväli joskus venähtää, koska potilaat ovat kutsujärjestelmässä ja he ovat käyneet säännöllisesti tarkastuksissa.
Hautalan mukaan henkilökunta ja moni potilas ovat huolissaan siitä, että kauhavalaiseen toimintatapaan puututtaisiin, koska kaikkialla hyvinvointialueella ei pystytä samaan järjestelmään.
– Se olisi lyhytnäköistä toimintaa. Siten saataisiin potilasjonot tänne meillekin ennen pitkää. Alueellamme on vähän yksityisiä hammaslääkäreitä, joten terveyskeskus on aina vastannut suuresta osasta palveluja. Meillä ei ole henkilöstöresurssia sen enempää kuin muuallakaan. Siksi kutsujärjestelmämme on ollut pelastuksemme.
Rakenteilla on sähköinen ajanvaraus alaikäisten vastaanottoajoille
Mitä ajattelet Kauhavan ja Evijärven mallista, johtava ylihammaslääkäri Marko Korhonen?
– En ole puuttunut siihen. Hoitoonpääsy on siellä sujuvinta. Potilaat saavat siellä samalla tavalla palvelua kuin ennenkin.
Voisiko malli toimia Lapualla, se on melko samankokoinen paikkakunta kuin Kauhava?
– Periaatteessa ehkä, mutta mielestäni aikuiset saisivat pitää itsekin huolta asioistaan ja varata vastaanottoaikansa.
Korhonen mainitsee, että lasten ja nuorten hoitaminen on hallussa koko hyvinvointialueella yhtenäisen käytännön mukaisesti.
– Alaikäiset kutsutaan tarkastukseen määrävälein ja jokaiselle tehdään henkilökohtainen hoitosuunnitelma.
Hän kertoo, että valmisteilla on sähköinen ajanvaraus.
– Tavoitteena on, että tulevaisuudessa emme lähettäisi enää kutsuja vaan pelkän kehotteen ja vanhemmat varaisivat sopivan ajan jälkikasvulleen. Nykyään riittää puhelinrumbaa, koska moni vanhempi vaihtaa kutsujärjestelmän kautta tulleen vastaanottoajan toiseksi.