Monelle etätyö on hyvinvointia lisäävä tekijä arjessa. Aamuista säästyy aikaa, kun työpisteelle siirtyminen vie vain muutaman askeleen. Myös iltapäivistä aikaa säästyy muulle elämälle – vai säästyykö?
Etätyö on kaksiteräinen miekka, jossa osa työntekijöistä käyttää kaiken säästyneen ajan ylimääräiseen työntekoon. Näissä tapauksissa raja työajan ja vapaa-ajan välillä on hämärtynyt ja työntekijät kuormittuvat entistä enemmän.
Etätyön kohdalla työnantajan onkin välttämätöntä panostaa työntekijöiden yksilölliseen tukeen yleisten käytäntöjen lisäksi. Tämä selviää mustasaarelaisen Heini Pensarin henkilöstöjohtamisen väitöskirjatutkimuksesta.
Oman hyvinvoinnin tukeminen etätyön mahdollisuuksilla vaihtelee
Työntekijän kyky hyödyntää etätyön tarjoamia mahdollisuuksia oman hyvinvointinsa tukemiseen vaihtelee. Osan kohdalla etätyön joustavuus ja itsenäisyys edistävät selvästi työn ja muun elämän tasapainoa, kun taas osan kohdalla etätyön varjopuolet korostuvat.
Pensarin tutkimuksen mukaan vaihtelu riippuu osittain työntekijöiden omista toimintatavoista ja kyvystä erottaa työ- ja vapaa-aika. Silti myös työyhteisöjen muuttuneilla työtavoilla on osuutensa asiaan.
– Työntekijä voi joiltakin osin itse vaikuttaa omaan kuormittumiseensa, mutta hänellä ei ole vaikutusvaltaa organisaation haitallisiin toimintamalleihin. Näitä ovat esimerkiksi virtuaalikokoukset, joiden määrä on viime vuosina moninkertaistunut, Pensar kertoo.
Etätyön ja muun elämän tasapaino on yksilöllinen kokemus
Tutkimuksesta kävi ilmi, että etätyön ja muun elämän välinen tasapaino on yksilöllinen kokemus.
Arkea helpottavaksi etätyön kokivat usein perheelliset työntekijät. Heille etätyö saattoi tarjota lisää aikaa perheen kanssa oltavaksi ja joustoa kesken työpäivän esimerkiksi lasten koululäksyjen avustamiseen. Perhevastuut saattoivat auttaa pitämään työn ja vapaa-ajan välisen rajan selkeänä.
Muussa elämäntilanteessa, jossa työntekijällä ei ollut vanhemman roolia, korostui etätyön toinen ilmiö: työn ajallinen läikkyminen vapaa-ajalle.
Tutkimus osoittikin, että etätyöntekijän elämäntilanteella on keskeinen rooli siinä, millaista tukea työntekijä tarvitsee saavuttaakseen tasapainon etätyön ja muun elämän välillä.
– Organisaatioiden olisi uskallettava tukea työntekijöitä yksilöllisesti. Esihenkilöiden ja lähituen tulisi käydä kahdenkeskistä dialogia etätyötä tekevien työntekijöiden kanssa. Lähituen rooli korostuu. Heiltä tarvitaan taitoa osata huomioida työntekijöiden elämäntilanteet ja kunkin prioriteetit elämässään, Pensar teroittaa.
Yksilöllistä huomioimista voidaan Pensarin mukaan toteuttaa mukauttamalla työn vaatimuksia.
– Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi työn joustavuuden lisäämistä tai työn sisällöllistä mukauttamista. Työajan vähentämistä en näe kestävänä ratkaisuna, sillä se on monelle taloudellisesti hankalaa.
Mukautettu tuki kuuluu kaikille
Esihenkilön tuki on tärkeä voimavara työntekijälle. Omalla toiminnallaan esihenkilö voi vahvistaa työntekijöiden tasapainon kokemusta tai estää sen syntymistä.
Pensarin mukaan yksilöllisen tuen saamisen ei pitäisi kuitenkaan riippua esihenkilön omasta asennoitumisesta asiaan, vaan sen toteutumiseen tarvitaan systemaattisuutta.
– Organisaatioiden tulisi varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus mukautetun tuen saamiseen. Tarvitaan säännöllisyyttä kahdenkeskisiin dialogeihin ja esihenkilötaitoja. Jokaisesta esihenkilöstä voi kehittyä hyvä ihmisten johtaja. Se vaatii tietoisuustaitojen kehittämistä. Yritysjohdolta se taas vaatii keskittymistä johtamistaitoihin ja niiden kouluttamista ja kehittämistä.
Yksilöllisen tuen tarjoaminen on työnantajille kilpailuetu
Yksilöllisen tuen tarjoaminen on Pensarin mukaan välttämätöntä ja kilpailuetu työnantajalle erityisesti työnhakutilanteessa.
– Nuoret työnhakijat pitävät tätä erittäin tärkeänä kysymyksenä. Jos yksilöllistä tukea ei huomioida he jättävät hakematta paikkaa tai hakeutuvat nopeasti muualle.
Välttämättömyyden tuen tarjoamisesta tekee myös se, että Pensarin mukaan vain sen avulla työssä hyvinvointi muodostuu kestäväksi.
– Suomalaisten hyvinvointi työssä on alkanut laskea huolestuttavasti. Barometrit osoittavat sen. Siihen on tärkeää puuttua ja tämä on yksi keino siihen.
Pensarin oma ja monet muut tutkimukset osoittavat, että etätyö itsessään lisää hyvinvointia.
– Vaikka etätyössä on haasteita, rohkaisen työnantajia sallimaan etätyön myös tulevaisuudessa. Etätyö on tullut jäädäkseen. Se on osa hybridityötä, jonka osalta tutkimukseni löydökset ovat niin ikään päteviä, Pensar selventää.
Heini Pensarin aihetta käsittelevä väitöskirja tarkistettiin 1.11. Vaasan yliopistossa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimi paljon aihetta tutkinut professori Julia Richardson Curtinin yliopistosta Australiasta.
