Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) mukaan EU-komission esitys silakan kohdennetun kalastuksen kieltämisestä Suomen lähivesillä ensi vuonna on suhteeton ja kohtuuton.
EU-komissio antoi maanantaina esityksensä vuoden ensi vuoden kalastuskiintiöiksi Itämerellä.
Essayah kummeksuu komission esitystä, sillä se näyttäisi poikkeavan tieteellisistä perusteista, joilla EU:n kalastuspolitiikkaa yleensä ohjataan. Silakan pyyntikiintiöihin on arvioitu kohdistuvan 20–40 prosentin leikkauksia, mutta täyskieltoa ei Essayahin mukaan ole ollut näköpiirissä. Hänen mukaansa nyt pyritäänkin selvittämään, mihin komission esitys perustuu.
– Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n näkemys on tässä sivuutettu. Heidän mukaansa silakan kalastusta voidaan jatkaa sekä Pohjanlahdella että Itämeren pääaltaalla, Essayah sanoi STT:lle.
Essayahin mukaan komission esitys ei ota lainkaan huomioon silakan kohdennetun kalastuksen kieltämisen sosioekonomisia vaikutuksia. Silakan kalastus on ministerin mukaan tärkeää myös Suomen huoltovarmuuden kannalta.
Komissio esittää samalla myös lohenkalastuskieltoa Ahvenanmaan ja Merenkurkun välille.
– Jos tämä nyt tällaisenaan toteutuisi, se tarkoittaisi silakkaan ja loheen perustuvien kalastus- ja jalostuselinkeinojen ja kalajauhotehtaiden toiminnan alasajoa. Siinä mielessä tämä olisi aivan suhteeton, Essayah sanoi.
Ammattikalastuksen ohella komission esitys rajoittaisi Essayahin mukaan myös vapaa-ajankalastusta ja vaikuttaisi myös kalastusmatkailuun.
"Katastrofaalinen romahdus uhkaa"
EU-komission mukaan silakan kalastuksen lopettaminen ensi vuodeksi on välttämätöntä. Pohjanlahden silakan määrä on pudonnut alle kestävän kannan, ja ilman rajoituksia määrä todennäköisesti vähentyisi entisestään ensi vuonna, komissio perustelee keskiviikkona julkaisemassaan tiedotteessa.
– On erittäin tärkeää välttää tämän kalakannan pieneneminen entisestään, jottei Pohjanlahden silakan kanta romahda kokonaan, tiedotteessa sanotaan.
Komissio muistuttaa, että Itämeren monivuotisessa hoitosuunnitelmassa on selvät säännöt, miten on toimittava kalakannan katastrofaalisen romahduksen estämiseksi. Kalastus on suunnitelman mukaan lopetettava, jos on olemassa yli viiden prosentin riski, että kalakanta laskee ehdottoman vähimmäistason alapuolelle. Silakalla riski on nyt 21 prosenttia.
– Jos toimeen ei nyt tartuttaisi, Pohjanlahden silakalle voisi käydä kuten itäisen Itämeren turskalle ja monille lohikannoille, jotka ovat romahtaneet aiheuttaen laajoja taloudellisia vaikutuksia rannikoiden kalastajille ja yhteisöille.
Komission mukaan EU-maat voivat hyödyntää Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta myönnettäviä varoja auttaakseen kalastajia ensi vuonna siirtymäratkaisuna. Ehtona on, että maat ottavat käyttöön kansallisia lisätoimia kalastuksen elvyttämiseksi.
Luvassa tiukkaa vääntöä
Essayahin mukaan Suomi aikoo ensi viikolla kuulostella muiden Itämeren maiden reaktioita komission esitykseen alueen kalastusasioita ruotivan Baltfish-toimielimen kokouksessa.
– On aika selvää, että tämä esitys on vaikeasti hyväksyttävä myös muille Itämeren EU-valtioille. Suomi ei varmaan ole tässä asiassa yksin, Essayah arvioi.
Essayahin mukaan eduskunnan suuri valiokunta lyö ensi viikolla lukkoon Suomen kannan asiassa, kun eduskunta palaa istuntotauoltaan. Hän arvioi, että kalastusasia on esillä EU:n maatalousministerien kokouksessa lokakuussa.
Essayah muistuttaa, että komission esitykset eivät yleensä toteudu sellaisenaan, sillä jäsenmaiden ohella myös EU-parlamentti ottaa asiaan kantaa EU:n yhteispäätösmenettelyssä.
– Nämä kalastuskiintiöasiat ovat aina olleet aika tiukkoja vääntöjä, Essayah luonnehtii.
"Nollakiintiö ylimitoitettu"
Kalatalouden Keskusliitto on ollut valmis leikkaamaan silakan kalastuskiintiötä, sillä kanta on pienentynyt useita vuosia.
– Mutta nollakiintiö on täysin ylimitoitettu. Kanta ei ole sellainen, että kalastusta pitäisi kokonaan kieltää, kertoo liiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen.
Pyydetystä silakasta vain pieni osa menee ihmisravinnoksi. Osuus supistui entisestään, kun aiempi silakkavienti Venäjälle tyrehtyi Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Valtaosa silakasta menee joko kalajauhotehtaille tai eläinten rehuksi muun muassa turkistarhoille. Kalajauho on olennainen raaka-aine kirjolohien rehussa.
Karttusen mukaan tavoitteena on ollut, että kotimainen kirjolohi voitaisiin mahdollisimman suuressa mitassa kasvattaa kotimaisella rehulla: silakasta tehtäisiin rehua, jolla kirjolohta kasvatettaisiin. Näin ravinteet kiertäisivät Itämeren sisällä.
Karttusen mukaan komission esitys olisi myös takaisku ponnisteluille kohentaa taas silakan asemaa suomalaisten ruokapöydissä. Markkinointiin ja kysynnän elvyttämiseen ei kannata käyttää paukkuja, jos kalaa ei ole.
Suomen silakkasaalis oli viime vuonna 68 miljoonaa kiloa ja arvo kalastajahinnoin laskettuna 15,5 miljoonaa euroa.
