Oikeusministeriössä on valmistunut esiselvitys Nato-jäsenyyden vaikutuksista vallanjakoon Suomessa. Hallitus on päättänyt asettaa parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida Nato-asioita koskevia käytäntöjä ja lainsäädäntöä sekä tehdä tarvittaessa perusteltuja kehitysehdotuksia esiselvityksen pohjalta.
Hallitus käsitteli selvitystä tiistaina. Asiasta kertoi valtioneuvoston viestintäosasto tiedotteessaan.
Virkatyönä laaditun esiselvityksen mukaan presidentti ja valtioneuvosto tekevät merkittävät linjaukset Naton toimintaan osallistumisesta yhteistoiminnassa, mutta kaikki Nato-asioihin liittyvä kannanmuodostus ei ole ulkopolitiikan johtamista. Siksi ulkopolitiikan johtamista koskevan perustuslain säännöksen tulkinta edellyttää tapauskohtaista harkintaa.
Toinen selvityksen keskeinen havainto on, että eduskunnan vaikutusmahdollisuudet Nato-asioissa tulee turvata. Esiselvityksen mukaan eduskunnalla on perustuslain mukaisesti laaja oikeus saada tietoa myös Nato-asioista.
Selvityksessä on tarkasteltu perustuslain sääntelyä Nato-jäsenyyden kannalta ja pyritty analysoimaan, onko nykyinen sääntely riittävän selkeää ja kattavaa vai onko tarvetta jatkopohdinnalle. Esiselvityksessä on myös tarkasteltu Nato-jäsenyyden vaikutuksia eri valtioelinten asemaan. Lisäksi on pyritty tunnistamaan nykyisiä menettelyjä asioiden käsittelyssä ja arvioitu, mitkä teemat voivat vaatia tarkempaa tarkastelua.
Perustuslakivaliokunta edellytti arviota
Suomen Natoon liittymisen käsittelyn yhteydessä eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi hallitukselle toimeksiannon arvioida valtasuhteita. Perustusvaliokunta arvioi tuolloin, että jäsenyydestä voi aiheutua merkittäviä välillisiä vaikutuksia valtioelinten välisiin valta-asetelmiin.
Suomen perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Pääministerille kuuluvat perustuslain mukaan EU-asiat, joten hän osallistuu EU:n huippukokouksiin. Käytäntö on, että presidentti puolestaan osallistuu Naton huippukokouksiin.
Perustuslakivaliokunnan mukaan on kuitenkin sinänsä selvää, että kansallinen päätöksenteko toteutetaan myös Naton jäsenenä voimassa olevan perustuslain mukaisen toimivallan jaon ja päätöksentekomenettelyjen mukaisesti.
Pitäisikö kirjata ylös?
Esiselvitys presidentin ja pääministerin toimivaltasuhteista nousi esille viimeksi reilu vuosi sitten, kun pääministeri Petteri Orpo (kok.) pyysi presidentti Alexander Stubbia sijaistamaan häntä Euroopan poliittisen yhteisön kokouksessa. Oppositio moitti järjestelyä ja vaati selvitystä, joka Orpon mukaan oli tuolloin jo tekeillä perustuslakivaliokunnan edellytettyä sitä Nato-jäsenyyden vuoksi.
Esiselvityksen piti alun perin olla valmis kevään kehysriiheen mennessä.
Suomessa on virinnyt Nato-jäsenyyden myötä keskustelua myös muun muassa siitä, pitäisikö eduskunnan tiedonsaanti myös Nato-asioissa kirjata tarkemmin perustuslakiin, kuten EU-asioissakin.
Edellinen ja nykyinen presidentti ovat epämuodollisesti informoineet eduskuntaa säännöllisesti Nato-kysymyksistä, ja yhteydenpito on toiminut hyvin. Myös ministerit informoivat asioista eduskuntaa.
Huolta on kuitenkin esitetty siitä, informoivatko kaikki tulevat vallanpitäjät välttämättä eduskuntaa yhtä säännöllisesti, jos se ei ole velvoite.
Presidentti Stubb sanoi ensimmäisessä valtiopäivien avajaispuheessaan helmikuussa olevansa valmis tukemaan sitä, että presidentin ja eduskunnan epämuodollisen yhteydenpidon hyvät käytänteet kirjataan ylös.
– Presidentti ei voi ohittaa tai korvata valtioneuvostoa, jolle vastuu eduskunnalle tiedottamisesta kuuluu, mutta mielestäni nykyiset hyvät käytänteet voitaisiin silti hyvin vahvistaa presidentin ja eduskunnan välillä, hän sanoi tuolloin.
