Tuomiojan mukaan ydinaseet kieltävä sopimus lisäisi painostusta ydinasevaltioita kohtaan. Entinen ulkoministeri tähdentää, että sopimuksen allekirjoittaminen ei ole keneltäkään pois.
Entinen ulkoministeri ja kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) kokee, että Suomen pitäisi olla mukana ydinaseet kieltävässä sopimuksessa.
–On ollut virhe, että Suomi on jättäytynyt pois prosessista. Ydinasesopimus ei ole keneltäkään pois, toteaa Tuomioja.
–Ydinaseet eivät ole sodankäynnin välineitä, ne ovat joukkomurhan välineitä. Niillä ei käydä rationaalista sotaa, vaan ne ovat uhkailua ja pelottelua varten. Jos niitä joskus käytetään, voi se johtaa koko ihmiskunnan olemassaolon vaarantumiseen, jatkaa Tuomioja.
Ydinaseet kieltävä sopimus hyväksyttiin viime kesänä YK:ssa. Sopimuksen puolesta äänesti 122 maata, joista yksikään ei ollut ydinasevaltio. Suomi ei ollut mukana sopimuksen valmistelussa tai äänestyksessä, sillä Suomen virallisen kannan mukaan ydinasevaltojen tulisi olla mukana sopimuksessa. Kansanedustaja ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) totesi Lännen Medialle, että ydinasesopimus sellaisenaan on käytännössä merkityksetön. Tuomiojan näkee asian toisin.
–Totta kai täysin merkityksellinen sopimus edellyttää kaikkien ydinasevaltioiden osallistumista, mutta tämä sopimus ja kasvava allekirjoittajamäärä lisäävät ja ylläpitävät osaltaan painetta näiden valtioiden suuntaan. On sitä paitsi perusteltua, että Suomi on mukana, sillä Suomi on maa, joka ei missään oloissa laske omaa turvallisuuttaan kenenkään ydinaseiden varaan, sanoo Tuomioja.
Suomi on aiemminkin viivytellyt sopimusten allekirjoittamisessa. Vuonna 1997 hyväksyttiin Ottawan sopimus, joka kieltää henkilömiinojen käytön, valmistuksen, myynnin, varastoinnin ja kuljetuksen. Suomi osallistui toki miinanraivaustyöhön, mutta allekirjoitti Ottawan sopimuksen vasta vuonna 2011. Tuolloin alkoi myös Suomen omien miinavarastojen tuhoaminen. Myös Ottawan sopimuksen taustalla vaikutti ICAN-järjestön kaltainen järjestö, jolle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1997. Tuomioja uskoo, että Suomi tulee ennemmin tai myöhemmin allekirjoittamaan ydinasesopimuksen.
–Mutta parempi tässäkin asiassa on olla kärkijoukossa kuin myöhässä.
Ruotsi äänesti heinäkuussa ydinasesopimuksen puolesta. Vasta viimeaikoina Ruotsin mielipiteet ovat muuttuneet, eikä se toistaiseksi ole allekirjoittanut sopimusta. Suomen kanta on kuitenkin ollut alusta lähtien selvä. Kulisseissa on esitetty, että suhtautumiseen on vaikuttanut Nato-optio, vaikka virallisesti asia on kiistetty. Tuomiojan mukaan Nato-optio ei saisi vaikuttaa Suomen päätökseen, sillä ydinaseet ovat humanitäärisen oikeuden vastaisia.
–Suomi on kehittänyt Ruotsin kanssa turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä. On ollut ikävä nähdä, että emme ole kyenneet käymään kahdenvälisiä keskusteluja, ennen kuin näihin ratkaisuihin on päädytty.
Tuomioja uskoo, että ICAN-järjestölle myönnetty rauhanpalkinto tulee kannustamaan myös muita kansanliikkeitä rajat ylittäviin toimiin.
–Luulen, että tämä tulee olemaan Nobelin rauhanpalkintojen historiassa vähiten kiistanalainen palkinto, sanoo Tuomioja.
Siiri Welling
