Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Eri­tyis­las­ten ih­mi­sar­vos­ta ja tur­val­li­suu­des­ta ei saa tinkiä

Pietarsaaren kaupungin säästöpaineet ja kouluverkon tiivistäminen ovat olleet kestopuheenaiheena jo yli 20 vuotta. Tiukasta taloudesta huolimatta päättäjien velvollisuus on huolehtia siitä, etteivät kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat kuntalaiset joudu maksumiehiksi.

Länsinummen koulun erityishoidollisen opetuksen ryhmän nykytilanne osoittaa valitettavasti, että näin on käynyt. Ryhmässä opiskelee useita laaja-alaisesti tukea tarvitsevia oppilaita. Heidän tukenaan työskentelee jatkuvasti kuusi hoitajaa ja/tai henkilökohtaista avustajaa.

Tämä ryhmä apuvälineineen on sijoitettu Länsinummen koulun kiinteistössä entiseen talonmiehen sokkeloiseen asuntoon. Arjen käytäntö on paljastanut, että tilat ovat ryhmän tarpeisiin sopimattomat, epäinhimilliset ja todennäköisesti rikkovat useita lakeja.

Kaikkein heikoimpien suojelu on kaupungin sivistystason mittari.

Suuri epäkohta liittyy lasten intimiteettisuojaan ja esteettömyyteen. Ryhmän omissa tiloissa ei ole laillista, pyörätuolikriteerit täyttävää inva-WC-tilaa. Käytössä olevat WC-tilat ovat vain n. 1,3 neliömetriä. Koska avustaja ei mahdu toimimaan vessassa yhdessä oppilaan kanssa, hoivatoimia joudutaan suorittamaan käytävätilassa. Tämä loukkaa Suomen perustuslain takaamaa lapsen yksityisyydensuojaa.

Koulun toisessa päässä on esteetön vessa, mutta sinne on sisäkautta usean kymmenen metrin matka. Koska WC-tarvetta ei aina voi ennakoida, kymmenien metrien ”esterata” pitkin koulun yleisiä käytäviä on mahdoton. Se sitoo henkilöstöä, altistaa lapset nöyryyttäville vahingoille muiden oppilaiden nähden ja saattaa vaarantaa luokkaan jäävien muiden oppilaiden turvallisuuden.

Ongelmat eivät lopu tähän. Opetustila on eristetty muusta koulusta sisäpuolelta mekaanisesti lukittavalla ovella ja vielä erikseen avattavalla vipulukolla. Koulun puolelta pääsee tiloihin vain sisäpuolelta avaamalla.

On vakava pelastusturvallisuusriski, jos lukitus ei aukea automaattisesti palohälytyksen sattuessa. Tämä saattaa estää vammaisten lasten evakuoinnin. Jos jollain lapsella on lääketieteellinen hätätilanne ja henkilökunta on sidottuna lapsen auttamiseen, ulkopuolinen apu ja ensihoito saattavat jäädä lukitun oven taakse.

Kun ongelmiin vielä lisätään äänieristettyjen eriyttämistilojen puute ja avoimessa tilassa käyvä pyykinpesukone, on aistiympäristö erityislapsille sietämätön ja työntekijöidenkin työturvallisuus uhattuna.

Opetushallituksen ja rakennustietomääräysten mukaan tämän kokoisen erityisryhmän laillinen ja turvallinen tilantarve on vähintään 100–120 neliömetriä, sisältäen erilliset huolto-, vetäytymis- ja WC-tilat. Hieman yli 60 neliömetrin suuruinen talonmiehen asunto ei vastaa näitä vaatimuksia miltään osin.

Olen yli 10 vuoden ajan ollut siinä luulossa, että talonmiehen entiseen asuntoon on järjestetty tilat esikoululaisille. Olen todella pahoillani tästä virhekäsityksestäni.

PRO Pietarsaari-Jakobstad  -valtuustoryhmä on jättänyt asiasta virallisen, kirjallisen kysymyksen kaupunginhallitukselle. Pietarsaaressa on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta näille lapsille ja heidän tukenaan työskentelevälle henkilökunnalle taataan lailliset ja turvalliset tilat.

Säästöpaineet eivät saa koskaan mennä perustuslain, esteettömyysmääräysten ja inhimillisyyden edelle. Kaikkein heikoimpien suojelu on kaupungin sivistystason mittari.

Helinä SipinenKaupunginvaltuutettu, PRO-Pietarsaari-Jakobstad