Viime viikon torstaina Tukholman luoteisosassa Järvafältetissä ottivat yhteen Eritrean autoritaarisen hallinnon vastustajat ja kannattajat. Tukholman yhteenotossa loukkaantui viitisenkymmentä ihmistä ja noin sata ihmistä otettiin kiinni, kertoi Dagens Nyheter.
Kulttuurifestivaaleja on järjestetty Tukholman lisäksi esimerkiksi Saksassa heinäkuun alussa sekä Kanadassa viime viikon lauantaina. Sekä Frankfurtin pohjoispuolella Giessenissä että Torontossa järjestetyt festivaalit päättyivät myös vastamielenosoituksiin ja äityivät väkivaltaisiksi.
Ruotsin oikeusministeri Gunnar Strömmer tuomitsi Tukholman väkivaltaisuudet ja sanoi SVT:lle, että Ruotsi ei saa joutua muiden maiden sisäisten konfliktien areenaksi.
Miksi itäafrikkalaisen valtion hallintoa juhlitaan ja toisaalta vastustetaan väkivalloin ympäri länsimaita? Tutkijan mukaan kulttuurifestivaaleiksi nimitetyissä tapahtumissa on kyse Eritrean hallituksen uudenlaisesta yrityksestä sitoa yhteyksiä maasta paenneisiin.
Moderni orjuus johtaa maanpakoon
Eritrea on ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan yksi maailman tiukimmin johdetuista autoritaarisista valtioista. Pohjoismaisen Afrikka-instituutin tutkija Liisa Laakso vahvistaa, että kyseessä on äärimmäisen militaristinen valtio, jota on verrattu Pohjois-Koreaan.
Eritrea itsenäistyi Etiopiasta vuonna 1993, jota ennen maat olivat ajautuneet sotilaalliseen konfliktiin. Eritrea sijaitsee Punaisenmeren rannikolla ja estää sijainnillaan Etiopian pääsyn rannikolle.
Laakson mukaan juridisesti maiden välinen sotatila jatkuu yhä, koska ne eivät ole päässeet rauhansopimukseen.
– Sodan seurauksena Eritrean hallitus muuttui äärimmäisen militaristiseksi. Kaikkein dramaattisimmat seuraukset sodasta olivat asevelvollisuus ja liikekannallepano, joka velvoittaa kaikki alle 60-vuotiaat astumaan asepalvelukseen määrättömäksi ajaksi. Käytännössä se edustaa modernia orjuuttaa, Laakso sanoo.
Työikäisiä eritrealaisia pakotetaan työskentelemään tehtävissä, joilla ei ole tekemistä armeijan kanssa. Pakkotyötä tehdään esimerkiksi maanviljelyksessä ja hotelleissa.
Asevelvollisuuden ja orjatyön vuoksi Eritreasta paetaan, ja pakolaisuus on suurta.
– Arvioidaan, että todennäköisesti eritrealaisia on jopa enemmän maan rajojen ulkopuolella kuin sisäpuolella.
Maasta pakeneminen on tietenkin laitonta, mutta sitä tehdään silti pitkien vankeustuomioiden ja hengen lähdön uhalla.
Eritrean kontrolli yltää Eurooppaan
Laakson mukaan Eritrean tilanteesta erikoisen tekee se, että orjuuden kaltainen työ aiheuttaa laittomia pakenemisia maasta, mutta samalla pakolaisuus hyödyttää hallintoa. Hallitus solmii paenneisiin viralliset yhteydet ja suhteet sekä ja tekee paenneista verovelvollisia Eritrean valtiolle.
Esimerkiksi Ruotsiin paenneet maksavat osuutta Ruotsissa ansaituista tuloistaan Eritrealle.
– Eritrean hallituksen kontrolli yltää Eurooppaan. Pakolaisten lähettämät rahasummat ovat aivan olennainen osa valtion budjettia. Valtion budjetti kaatuisi ilman rahalähetyksiä ja näitä veroja.
Laakson mukaan valtio voi painostaa suorasti tai epäsuorasti maksamaan veroa. Veroa maksetaan siinä pelossa, että Eritreassa oleville läheisille koituisi ongelmia. Maassa ei myöskään ole riippumatonta oikeuslaitosta, poliisia tai mediaa, jonka puoleen voisi kääntyä.
– Verohan on täysin lainvastainen meillä Euroopassa. Hollannissa yritettiin valtion tasolla tehdä mahdottomaksi se, että vieras valtio kerää veroa Hollannin kansalaisilta. Siinä ei lopulta onnistuttu, vaan joku porsaanreikä löytyi.
Kulttuurifestivaaleilla yritetään sitoa isänmaallisuuteen
Laakso arvioi, että kulttuurifestivaalit ovat Eritrean hallituksen uudenlainen tapa pitää yllä tiivistä yhteyttä pakolaisiin. Vuosien kuluessa pakolaisten perhesiteet Eritreaan käyvät vähäisemmiksi ja hallituksen mahdollisuus painostaa heitä veronmaksuun sitä kautta vähenee. Siksi Laakso arvelee kulttuurifestivaalien olevan valtion yritys sitoa pakolaiset omaan politiikkaansa ja agendaansa.
.
-
Jo ennen kulttuurifestivaaleja Laakso muistelee, että Euroopassa on järjestetty esimerkiksi Eritrean itsenäisyyspäiväjuhlia, joiden tarkoituksena on ollut solmia suhteita pakolaisiin.
– Eritrean tyyli kontrolloida valtaa on erilainen. Sehän on tuhannen taalan kysymys, mitä seuraava sukupolvi ajattelee Eritreasta ja hallituksesta. Voi olla, että näiden kulttuurifestivaalien tarkoitus on tehdä esimerkiksi Ruotsissa syntyneistä eritrealaisista isänmaallisia, koska he ovat kenties omaksuneet hyvinkin kriittisen näkemyksen hallintomalliin.
"Sitä on ihmeesti siedetty"
Siinä missä kulttuurifestivaalien järjestäminen on uusi asia, myös aktiivinen ja avoin hallitusvastaisuus on uusi asia. Se pohjautuu Laakson mukaan siihen, että esimerkiksi Ruotsissa on eritrealaista väestöä, joka on ollut maassa jo pitkään ja joka eikä enää pelkää järjestäytyä avoimeen kansalaistoimintaan.
SVT:n mukaan Ruotsiin saapui ulkomailta ihmisiä, joiden tarkoitus oli osallistua mielenosoituksiin, mikä viittaa järjestäytyneeseen toimintaan. Ruotsin poliisin mukaan osa maahan pyrkineistä sai maahantulokiellon, koska he eivät kyenneet osoittamaan oikeuttaan oleskella maassa.
– Oikeastaan voi ihmetellä, miten kansalaisliikettä ei ole aiemmin nähty, kun on olemassa Pohjois-Korean kaltainen maa, jolla on suhteita Eurooppaan ja josta on tullut paljon väestöä Eurooppaan.
Laakso ihmettelee myös EU:n vähäistä painostusta Eritrean hallitusta kohtaan.
– Maan strategisen sijainnin vuoksi länsimailla ja esimerkiksi EU:lla ei ole kauheasti ollut intressiä suututtaa Eritreaa. Sitä on ihmeesti siedetty.
EU:n ja Eritrean välit eivät Laakson mukaan kuitenkaan ole hyvät etenkään, kun Eritrea on lähtenyt tukemaan Venäjää.
Eritreaa on johtanut 30 vuotta presidentti Isaias Afewerki, eikä maassa ole käyty yksiäkään vaaleja maan itsenäistymisen jälkeen.
– Hallinto ei muutu niin kauan, kun hän on vallassa.
