Bakussa kaksi viikkoa jatkunut YK:n ilmastokokous venyi perjantaina odotetusti yliajalle. COP29-kokouksen oli määrä päättyä kello 16 Suomen aikaa, mutta lähes 200 valtion delegaatiot jatkoivat yhä illansuussa neuvotteluja.
Suurin erimielisyys kokouksessa koskee kehittyneiltä mailta kehittyville maille suunnattavan lisärahoituksen määrää. Rahalla tuetaan kehittyvien maiden ilmastotoimia ja sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Puheenjohtajamaa Azerbaidzhan julkaisi vihdoin perjantaina ehdotuksen lopputekstiksi, jossa mainittiin ensi kertaa joitain lukuja. Ehdotuksen mukaan kehittyneet maat antaisivat kehittyville maille ilmastotoimiin 250 miljardia dollaria vuodessa.
Kokonaisrahoitustavoite on vuoteen 2035 mennessä 1,3 biljoonaa dollaria vuodessa. Tästä suurin osa olisi tarkoitus kattaa yksityisellä rahoituksella.
1,3 biljoonan dollarin summa on sama, jota kehittyvät maat ovat pitäneet kokouksen aikana esillä vaatimuksissaan. Ne kuitenkin haluaisivat lisärahoituksen koostuvan pääosin lahjoituksista, ei esimerkiksi lainoista.
"Vielä tarvitaan rutkasti töitä"
Suomi ja EU eivät ole vielä tyytyväisiä lopputekstiehdotukseen, mutta edistystä on tapahtunut, sanoi ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) toimittajille perjantaina.
Aiemmin kehittyvät maat ja Kiina olivat väläytelleet jopa yli tuhannen miljardin (biljoonan) dollarin vaatimuksia. Torstaina Mykkänen sanoi STT:lle tällaisten summien olevan kotoisin joltain muulta planeetalta kuin Maasta.
– Planeetat ovat lähestyneet toisiaan, mutta vielä tarvitaan rutkasti töitä, ministeri sanoi perjantaina.
Mykkäsen mukaan vaikeuksien keskellä on kuitenkin rohkaisevaa, että keskustelua on käyty ratkaisuhakuisesti.
"Irrallaan todellisuudesta"
Afrikan maiden neuvotteluryhmän puheenjohtaja Ali Mohamed piti 250 miljardin dollarin summaa täysin riittämättömänä. Samalla kannalla olivat kansalaisjärjestöjen ympäristöaktivistit.
– Riittämätön, irrallaan ilmastonmuutoksen vaikutusten todellisuudesta ja järkyttävästi alle kehittyvien maiden tarpeiden, Greenpeace-järjestön Jasper Inventor kuvaili ehdotusta.
Kehittyvien maiden G77-ryhmä ja Kiina ovat esittäneet 500:aa miljardia dollaria minimitasoksi vuotuiselle ilmastorahoitukselle.
EU on puolestaan pitänyt esillä sitä, että vuoden 1992 Rion ilmastokokouksen jälkeen vaurastuneiden Kiinan tapaisten maiden pitäisi myös alkaa osallistua globaalien ilmastotoimien rahoitukseen perinteisten teollisuusmaiden rinnalla.
Ilmastorahoituksesta kiistelyn lisäksi jotkin osallistujamaat eivät ole halukkaita sitoutumaan uusiin päästövähennyksiin tai viime vuonna Dohan ilmastokokouksessa tehtyyn päätökseen, jonka mukaan maailman olisi aloitettava irtautuminen fossiilisten polttoaineiden käytöstä.
