Turkissa lakkautettiin viime viikolla kaksi vuotta kestänyt poikkeustila. Sen aikana Turkin virkamieskoneisto on ohentunut sadoilla tuhansilla, maan hallintojärjestelmä laitettu uuteen uskoon ja valtaa on keskitetty Recep Tayyip Erdoganin käsiin. Erdogan voitti presidentinvaalit ja tulos varmistui kesäkuun lopulla.
Heinäkuun alussa Erdogan astui presidentinvirkaan. Tunteja ennen valanvannomista Erdogan julkaisi 143-sivuisen säädöksen, jolla hän muutti lähes jokaisen hallinnon osaston ja julkisyhteisön toimintatapoja, kirjoittaa The New York Times. Sen jälkeen Erdoganin hallinto on tehtaillut säädöksiä ja presidentin päätöksiä, joiden avulla valta keskittyy ja antaa Erdoganille mahdollisuuden käyttää valtaa lähes rajattomasti, eikä hänen vallankäyttöään valvo tai pidättele kukaan.
Kriitikot ovat ilmaisseet huolensa siitä, että presidentti on kasvattanut valtaansa käytännössä muiden tarkistamatta, ilman julkista keskustelua. Opposition sanomalehden Cumhuriyetin kolumnistin Asli Aydintasbasin mukaan valtiota järjestetään uudelleen Erdoganin ympärille.
Esimerkiksi maan armeija on siirtymässä osin puolustusministeriön alaisuuteen. Ylin armeijaneuvosto päättää korkean tason nimityksistä armeijan sisällä. Uusien säädösten myötä enemmistö sen jäsenistä on siviiliministereitä armeijan komentajien sijaan.
Erdogan voi myös nimittää suoraan puolustusvoimien esikuntapäällikön, ilma-, maa- ja merivoimien komentajat ja vaikuttaa ylennyksiin everstistä ylöspäin sekä nimittää rehtorit maan julkisiin ja yksityisiin yliopistoihin, The New York Times kirjoittaa.
Erdogan myös nimitti vävynsä Berat Albayrakin ministeriksi vastikään yhdistettyihin valtionvarain- ja talousministeriöön.
Aydintasbas vertaa Erdogania Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpiin Cumhuriyetissa.
"Kyllä, Yhdysvaltojen presidentti Trump voi nimittää korvaajan korkeimpaan oikeuteen mutta hän ei nimitä poliisipäällikköä Massachusettsiin tai julkisen teatterin johtajaa Bostoniin" Aydintasbas kirjoitti ja lisäsi, että "hän ei voi nimetä osavaltion kuvernööriä tai edes yliopiston rehtoria".
Turkin kaksi vuotta kestäneen poikkeustilan aikana maan hallinto erotti tehtävistään satoja tuhansia virkamiehiä ja pidätti kymmeniä tuhansia, joilla oletettiin olevan kytköksiä Fethullah Gülenin verkostoon, josta käytetään nimitystä FETÖ, Fethullahin terrorijärjestö. Erdoganin hallinto uskoo, että FETÖ oli vuoden 2016 vallankaappausyrityksen taustalla.
Hallinnon mukaan verkostolla on vaikutusvaltaa monissa valtion virastoissa, instituutioissa ja armeijassa vuosikausia kestäneen soluttautumisen jäljiltä. Verkostoa on yritetty kitkeä yli 35 hätäasetuksen ja laajamittaisten irtisanomisten keinoin.
Heinäkuun alussa lopputilin sai 18 000 valtion virkamiehestä. Puolet heistä oli poliisivoimista, noin 200 yliopistoista eri puolilta maata ja noin 5 000 maan armeijasta. Vuoden 2016 jälkeen 160 000 virkamiestä on menettänyt työnsä. Noin 200 mediataloa sekä noin 1500 kansalaisjärjestöä, säätiöitä ja järjestöä on suljettu.
Poikkeustilan päättymisen aikoihin esiteltiin myös luonnos terrorismin vastaisesta laista. Maan opposition mukaan kyseinen lakiluonnos sortaa kansalaisia samalla tavoin kuin poikkeustila. Luonnoksessa lisätään viranomaisille valtuuksia pitää hallussaan rikoksesta epäiltyjä kauemmin ja annetaan mahdollisuus rajoittaa vapaata liikkumista.
Lakiluonnoksessa ehdotetaan että viranomaiset voivat pitää yhteisöä koskevista rikoksesta epäilyä vangittuna 48 tunnista neljään päivään ilman syytteitä. Jos todisteiden keräämisessä on ongelmia tai tapaus mittava, vankeusaika voi nousta 12 päivään, kirjoittaa Hürriyet Daily News.
Luonnoksessa kaavaillaan kuvernööreille mahdollisuutta kieltää yksilöitä poistumasta alueelta tai estää sinne pääsyn 15 päivän ajan, jos hänen katsotaan aiheuttavan vaaraa jokapäiväiselle elämälle ja turvallisuudelle.
– Vaikka hallitus yrittää naamioida uudet lait poikkeustilan loppumiseksi, todellisuudessa poikkeustila tehdään pysyväksi, sanoi Ayhan Bilgen , kurdipuolue HDP:sta.
Presidentin kritisointi on vaikeaa, sillä hänen loukkaamisensa on rikos, josta voi saada jopa neljän vuoden vankeustuomion. Tällä hetkellä vireillä on yli 1 800 haastehakemusta. Esimerkiksi Turkin oppositiopuolue CHP:n puheenjohtaja Kemal Kiliçdaroglu sai viime viikolla noin 359 000 liiran eli noin 64 000 euro sakot Erdoganin ja tämän perheen halventamisesta. Viranomaiset tutkivat myös Kiliçdaroglun sosiaalisen median julkaisua, jossa Erdoganin kasvot on piirretty eläinten kasvojen paikalle.
Anu Kerttula