Eparin on kau­pun­ki­leh­tien kärkeä - Leh­del­lä on sadan vuoden aikana ollut viisi nimeä, mutta sama tehtävä

Eparin ajanlasku alkoi 15. joulukuuta vuonna 1926. Tuolloin lehden etusivu oli tämän näköinen.

Kuva: arkistokuva

Arvoisia lukija, olet nyt yhden historian merkkipaalun äärellä: Luet Eparin 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi tehtyä juhlanumeroa.

Olemme juhlineet sataa ilmestymisvuottamme koko vuoden jakamalla esimerkiksi ystävänpäivänä sata heijastinta ja äitienpäivänä sata keltaista ruusua. Lisää yllätyksiä on luvassa. Vuoden suurin tapahtuma on huomenna keskiviikkona Seinäjoen keskustassa pidettävä kansanjuhla.

Epari syntyi, koska Seinäjoen, Nurmon, Peräseinäjoen ja Seinäjoen asukkaille haluttiin tarjota puolueeton uutis- ja ilmoituslehti, jossa kerrottiin tapahtumista, kunnallisista ja taloudellisista asioista sekä sivistysriennoista.

"Lehti tahtoo olla työkenttänä, jolla erilaisen puoluekatsannon omaavat ja eri yhteiskuntaluokat voivat käsi kädessä työskennellä kuntiemme ja niiden asukkaiden hyvinvoinnin ja henkisen elämän kohottamiseksi", perustellaan Eparin esi-isän, Seinäjoen Sanomien näytenumerossa 15.12.1926.

Toinen syy uuteen lehteen oli ilmoitusten keskittäminen. Moni taho tahtoi vaihtaa esimerkiksi alueella ilmestyvistä puoluelehdistä yhteen aviisiin, sillä useassa lehdessä ilmoittaminen oli kallista. Paaluihin kiinnitettävät tiedoksiannot taas olivat tuulen ja sateen piiskattavina.

"Sillä vaikka panisimme ilmoitukset kaikkiin alueella liikkuviin lehtiin, ei niiden teho ja pätevyys ole verrattavissa siihen tulokseen ja vaikutukseen, mikä saadaan aikaan, kun tiedotetaan juuri paikkakunnan omassa lehdessä", arvioidaan samaisessa ykkösnumerossa vuonna 1926.

Samoilla jäljillä

Eparin nykyinen päätoimittaja Tero Hautamäki sanoo, ettei lehden perustehtävä ole muuttunut sadassa vuodessa miksikään — vaikka välillä toimituksessa tuntuu siltä, että kaikki muu on.

Toimituksen ja markkinoinnin tärkein tehtävä on edelleen välittää tietoa alueen tapahtumista.

– Epari on seinäjokisille ja tällä seudulla asuville tärkeä viikkolehti. Haluamme olla ihmisen kokoinen ja helposti lähestyttävä. Sama ajatus, josta kirjoitettiin sata vuotta sitten — että eri taustojen ihmiset voivat kohdata saman lehden äärellä — on yhä ytimessä, Hautamäki arvioi.

Hänen mukaansa Epari haluaa olla rakentamassa hyvinvoivaa yhteisöä, joka koostuu alueen asukkaista, yrityksistä ja toimijoista.

– Nyt on aika juhlia yhdessä Keskustorilla. Siellä taas tavataan. Sen jälkeen lähdetään rakentamaan seuraavaa sataa vuotta samalla asenteella, jolla lehti aikanaan syntyi.

Epari on Suomen ensimmäinen iltapäivälehti. Sen ilmestymispäivät ja -tiheys ovat vaihdelleet sadassa vuodessa moneen otteeseen.

Kuva: Arkistokuva

Epari on ilmestynyt viidellä eri nimellä.

Kuva: arkistokuva

1926

Eparin perustamiskokous pidettiin 4.12.1926. Aloitteen lehden perustamisesta tekivät yhteiskoulun rehtori, maisteri Heikki Laurinmäki. Häntä tuki talousneuvos Oskari Herttua.

Lehden nimeksi tuli Seinäjoen Sanomat. Näytenumero ilmestyi 15. joulukuuta. Sadan markan hintaisia osakkeita oli tarjolla 750 kappaletta. Ne myytiin päivässä.

1927

Lehti alkoi ilmestyä säännöllisesti vuoden 2027 alussa. Heikki Laurimäki oli lehden ensimmäinen päätoimittaja. Hänen kanssaan töitä tekivät ammattitoimittajat.

Lehti painettiin Vaasa Oy:n Seinäjoelle perustamassa painossa. Lehti oli tilattava ja maksullinen.

1928

Seinäjoen Sanomat ilmestyi kahdesti viikossa. Tilaajia oli noin 650. Lehden jakelu siirtyi painopäivän iltaan. Eparin esi-isä oli Suomen ensimmäinen iltapäivälehti. Lukijat ovat saaneet lehden iltaisin postilaatikkoihinsa tästä lähtien.

1930

Seinäjoesta tuli kauppala ja monen mielestä maakunnan keskus. Lukijoilleen mitään ilmoittamatta Seinäjoen Sanomat ilmestyi Kyrönmaa-nimisenä 18.3.1930. Samalla se julisti olevansa Etelä-Pohjanmaan maakunnallinen äänenkannattaja.

1932

Pulakauden takia lehti joutui vähentämään ilmestymiskertoja ja alkoi ilmestyä kerran viikossa. Samalla se palasi maakuntalehdestä paikallislehdeksi. Lehden nimeksi tuli Seinäjoki. Jakelumäärä oli korkeimmillaan 2200.

1938

Vaasa oy osti lehden osake-enemmistön. Levikkialue laajeni Seinäjoelta Nurmoon,  Peräseinäjoelle, Ilmajoelle, Jalasjärvelle ja Alavuodelle. Lehden nimi muutettiin Etelä-Pohjanmaaksi.

1951

Onni Jaakko Kuusisto aloitti lehden päätoimittajana.

1960

Armas Virtasesta tuli lehden päätoimittaja.

1970

Etelä-Pohjanmaan levikki Seinäjoella ja Nurmossa oli 4 900.

1972

Päätoimittajaksi valittiin Yrjö Ripsaluoma.

1974

Päätoimittajana aloittaa Paula Hämäläinen. Hän on lehden pitkäaikaisin päätoimittaja. Hämäläinen luotsasi lehteä 22 vuotta.

1977

Lehden koko muuttuu broadsheetistä pienempään tabloid-kokoon, joka on käytössä edelleen. Sen kunniaksi lehti julkaisi ensimmäisen nelivärikuvan.

1981

Lehti alkoi lokakuun alusta ilmestyä jokaisena arkipäivän. Lehdestä käytettiin lyhennenimeä ep, joka siirtyi myös lehden logoon.

1983

Levikki ylittää 10 000 kappaleen rajapyykin.

1985

Toimitus sai ensimmäisen tietokoneen.

1992

Ilkka osti Vaasa Oy:n. Etelä-Pohjanmaa siirtyi samalla Ilkan omistukseen.

1994

Toimitus muutti Vaasan talosta nykyiselle paikalleen Ilkan toimitaloon osoitteeseen Koulukatu 10.

1996

Raimo Vaistosta tuli lehden päätoimittaja.

1998

Lehden ilmestymispäivät vähenivät viidestä kolmeen. Lehden levikki oli 46 000 kappaletta.

2000

Lehti alkoi ilmestyä kerran viikossa keskiviikkoisin.

2001

Toimitus otti käyttöön ensimmäiset digikamerat.

2002

Sinikka Välikoskesta tuli lehden päätoimittaja.

2008

Markku Leiwo aloitti päätoimittajana. Hän otti käyttöön Epari-nimen. Lehden virallinen nimi oli edelleen Etelä-Pohjanmaa.

2010

Epari avaa Facebook-sivut.

2012

Näköislehti alkoi ilmestyä lehden verkkosivulla.

2013

Laura Syväojasta tuli lehden päätoimittaja. Epari siirtyi Instagram-aikaan.

2018

Tero Hautamäki aloittaa päätoimittajana. Toimitus siirtyy kuvaamaan jutut älypuhelimilla käytännöllisyyden vuoksi. Yhteistyö maakuntalehti Ilkka-Pohjalaisen kanssa käynnistetään.

2020

Korona-epidemia sulki Suomen.  Eparin työntekijät siirtyvät tekemään töitä kotonaan. Se oli mahdollista, sillä työntekijöillä oli kannettavat tietokoneet.

Haastattelut tehtiin puhelimitse. Kuvituksessa käytettiin arkistokuvia tai haastateltavan omaa kuvamateriaalia.

Epari on vuodesta toiseen menestynyt hyvin Uutismedian Liiton kaupunkilehtikilpailussa. Parhaiten lehti on pärjännyt juuri tänä koronavuonna 2000, jolloin Epari tyhjäsi palkintopöydän kolmen sarjan voitolla.

Sarjat olivat Vuoden kaupunkilehti, Vuoden kaupunkilehtijuttu ja Lukijan valinta. Saavutuksista ei voitu iloita valtakunnallisten kollegoiden kanssa, sillä perinteinen palkintotapahtuma,  Journalismin päivät, järjestettiin koronan takia verkossa.

Se kismitti eparilaisia, sillä tapahtuma oli ollut tarkoitus järjestää Seinäjoella. Hattutemppu kotikentällä olisi ollut ikimuistettava tapaus.

2022

Valtakunnallinen etätyösuositus päättyi helmikuussa. Etätyöstä tuli normaalia. Eparissakin on siitä saakka tehty sekä etä- että lähityötä.

2024

Kaleva Media osti I-Mediat. Epari siirtyi talon muiden lehtien kanssa osaksi uutta yhtiötä. Viimeisimmän mediatutkimuksen mukaan Eparin kokonaistavoittavuus on 56 900 henkeä.

2025

Omistajanvaihdoksen seurauksena Eparia aletaan taittamaan automaattiohjelmalla. Taitto poistuu toimituksen työlistalta. Taiton hoitaa journalistinen taittaja, jonka työpiste sijaitsee millä tahansa Kalevan median toimipaikkakunnalla.

2026

Epari täyttää 100 vuotta. Lehti tavoittaa nyt 61 600 silmäparia. Lehti jaetaan Seinäjoelle ja sen lähikuntiin täsmäjakona. Jakelupisteistä Eparin voi siepata mukaansa Seinäjoelta ja lähikunnista.

Näköislehti on edelleen luettavissa lehden verkkosivulla epari.fi. Verkossa julkaistaan uutisia pitkin viikkoa. Lisää materiaalia löytyy Facebookista ja Instagramista.

Eparin päätoimittaja Tero Hautamäki ja toimittaja Virpi Kupiainen-Ämmälä iloitsevat kaupunkilehtikilpailumenestyksestä vuonna 2024.

Kuva: Elina Paavola/Uutismedian Liitto