Eparin lukijamäärä kasvoi. Nyt myös nettilehti löydetään hyvin.
Tiistaina julkistettiin Kansallisen mediatutkimuksen uudet tilastot vuodelta 2020. Tilasto on mairitteleva, sillä Eparin uudeksi kokonaistavoittavuudeksi mitattiin 63 000 lukijaa. Kokonaistavoittavuusluku kuvaa painetun lehden ja sen digitaalisten versioiden, kuten nettisivujen ja näköislehden, yhdessä tavoittamia henkilöitä viikossa.
Painetun Eparin keskimääräisen numeron lukijamääräksi ilmoitettiin 57 000 lukijaa. Digi-Eparin keskimääräisen viikon lukijamäärä puolestaan oli 11 000 lukijaa.
Edelliseen mittaukseen vuodelta 2019 verrattuna Epari kasvoi joka saralla. Vuosi sitten lukijoiden kokonaismäärä oli 58 000 lukijaa. Koronakurjimuksen keskellä elävät ovat siis löytäneet entistä enemmän positiivisista uutisista tunnetun Eparin pariin.
– Positiivinen lehti kasvaa positiiviseen suuntaan, päätoimittaja Tero Hautamäki kommentoi lukuja tuoreeltaan.
– Tästä on mukava jatkaa uuteen vuoteen ja uusiin juttuihin. Se, että Eparia luetaan koko ajan enemmän, kertoo osaltaan siitä, että olemme tehneet asioita oikein.
Epari palkittiin marraskuussa 2020 sekä Vuoden kaupunkilehti että Lukijan valinta -palkinnoilla.
Kansallisen mediatutkimuksen (KMT 2020) mittauksen mukaan 95 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee sanomalehtiä.
Sanomalehtien lukeminen on hyvin tasapuolista: sanomalehdet tavoittavat eri-ikäisistä suomalaisista 92–97 prosenttia, kaikissa ammattiryhmissä työskentelevistä 92–98 prosenttia ja erituloisista kotitalouksista 93–98 prosenttia.
Sanomalehtisisältöjä lukee digitaalisena 86 prosenttia suomalaisista, 25–44-vuotiaista 93 prosenttia.
Vähiten sanomalehtien digitaalisia kanavia käyttävät 65 vuotta täyttäneet, joskin heistäkin jo kolme neljästä lukee digitaalisia sanomalehtiä joko paperilehden ohella tai pelkästään digitaalisina.
Painettua sanomalehteä lukee kaikista suomalaisista 56 prosenttia. Yli 65-vuotiaista painettua sanomalehteä lukee neljä viidestä ja 15–34-vuotiaista joka kolmas.
– Suomessa on koko maan kattavan sanomalehdistön avulla erinomainen mahdollisuus hyödyntää luotettavaa mediasisältöä. Tämän mahdollisuuden suomalaiset ovat ottaneet omakseen erittäin hyvin, iloitsee Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.
– Sanomalehtien erilaiset lukemisen keinot on otettu laajasti käyttöön. Jokaisella on mahdollisuus valita juuri itselleen parhaiten sopivat tavat seurata uutissisältöä. Perinteinen ilmaisu suomalaisista sanomalehtikansana pitää edelleen täysin kutinsa, Kirjonen arvioi.
Tietoja kerätään tasaisesti läpi vuoden
KMT-tutkimukseen vastaa vuosittain 23 000 vähintään 15-vuotiasta suomalaista. Tietoja kerätään tasaisesti läpi vuoden.
Virpi Kupiainen-Ämmälä