Äskettäin julkaistu Global Entrepreneurship Monitor -tutkimus GEM kertoo, että Suomessa vain 8 prosenttia aikuisväestöstä aikoo perustaa yrityksen lähimmän kolmen vuoden aikana.
Peräti 46 prosenttia kuitenkin näkee omalla alueellaan hyviä mahdollisuuksia yrityksen perustamiseen. Vielä pysäyttävämpää on, että 51 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei ryhtyisi yrittäjäksi epäonnistumisen pelon vuoksi.
Tämä kertoo jostakin olennaisesta. Suomessa yrittäjyyden pullonkaulana ei näytä ensisijaisesti olevan tiedon tai tukirakenteiden puute.
Kyse on enemmänkin asenneilmapiiristä. Miten suhtaudumme epäonnistumiseen? Miten puhumme riskinotosta?
Pidämmekö yrittäjyyttä normaalina tapana toimia työelämässä ja vaikuttaa ympäröivään maailmaan? Vai näemmekö sen poikkeuksena, johon vain harva erityisyksilö ryhtyy?
Tarvitsemme Suomeen myönteisemmän suhtautumisen harkittuun yrittäjäriskiin.
Tämä ei tarkoita riskien vähättelyä tai yrittäjyyden romantisointia. Kaikkien ei tarvitse ryhtyä yrittäjiksi, eikä jokainen liikeidea ole toteuttamiskelpoinen.
Mutta jos epäonnistuminen nähdään pysyvänä leimana eikä oppimiskokemuksena, moni mahdollinen yritys jää syntymättä ja innovaatio kokeilematta.
Huomionarvoista suomalaisessa yrittäjyyskulttuurissa on, että samaan aikaan, kun ei saisi epäonnistua, ei myöskään mahdollista menestystä saisi näyttää.
Yrittäjyyskulttuuri rakentuu arjen viesteistä. Sitä muokkaavat omalta osaltaan oppilaitokset, yrityspalvelut, rahoittajat, perheet, media ja julkinen keskustelu. Me kaikki suomalaiset.
Jos yrittäjyydestä puhutaan riskien, haasteiden ja ongelmien kautta, ei ole ihme, jos moni sitä omalla kohdallaan vierastaa.
Jos tarinat yksisarvisista kuulostavat supersankarien hommilta, oma pieni innovaatio voi tuntua liian arkiselta.
Jos taas yrittäjyydestä puhutaan ihan tavallisena tekemisenä, riskejä peittelemättä, mutta mahdollisuuksia korostaen, se voi näyttäytyä yhä useammalle kulkukelpoisena tienä: Tapana tehdä työtä, ratkaista ongelmia, luoda uutta, ehkä vähän vaurastuakin.
Tutkimuksen tuloksissa on myös toivoa herättävä viesti. Nuoret aikuiset suhtautuvat yrittäjyyteen vanhempia ikäluokkia myönteisemmin, ja heidän aikomuksensa yrityksen perustamiseen ovat vahvempia.
Tätä lupaavaa tulosta ei kannata ylitulkita niin, että Suomen yrittäjyyskulttuuri uudistuu itsestään, kunhan nuoret pääsevät vauhtiin. Ikääntymisellä on taipumus vaikuttaa riskinottokykyyn ja -haluun.
Tulos kertoo kuitenkin, että muutos on mahdollinen, kunhan tarjoamme nuorille osaamista, esimerkkejä, kannustavaa puhetta ja yhteiskunnan, jossa harkittu yrittäjäriski nähdään osana uudistumista.
GEM on kansainvälinen yrittäjyystutkimus, jossa tarkastellaan yrittäjyyden asenteita, aktiivisuutta ja toimintaympäristöä väestökyselyn ja asiantuntijakyselyn avulla. GEM Suomi 2025/2026 -tutkimuksessa oli mukana 2 050 aikuista vastaajaa ja 36 suomalaista yrittäjyysasiantuntijaa. Suomessa tutkimuksen toteuttivat Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti.