Viime lauantaiaamuna ylistarolainen sukututkija Elina Järvi luki Ilkka-Pohjalaisen verkkolehteä. Otsikko ensimmäisen jussipaidan kutojaksi mainitusta lapualaisnaisesta kiinnitti hänen huomionsa.
Kuka oli neiti Petäjä?
– Eikö häntä tiedetä? Järven sormia alkoi syyhyttää: tässä oli haaste, jota sukututkija ei voinut ohittaa.
Kaksikymmentä minuuttia myöhemmin Elina Järvi tiesi salaperäisen neidin etunimen sekä hänen syntymä- ja kuolinaikansa ja -paikkansa.
– Sukututkijana minulla on tietty polku, jota pitkin alan etsiä tietoja, Järvi aloittaa.
Ensimmäiset tiedot Järvi löysi kansalliskirjaston digitoidusta sanomalehtiarkistosta. Sitten Järvi siirtyi tutkimaan kirkonkirjoja, henkikirjoja ja muita sukututkimuksen tietolähteitä.
Elina Järvelle alkoi hahmottua kuva ihmisestä, joka eli varsin monivaiheisen elämän syntymästä kuolemaan.
– Erittäin mielenkiintoinen nainen, sukututkija sanoo selaten yhdeksänsivuista tarkoin lähdeviittein varustettua tutkielmaansa neiti Petäjästä.
Salavuoteudesta ripitetty äiti
Lapuan Simpsiön hautausmaan vanhalla puolella on hauta, jonka kivessä lukee yksi nimi, Maiju Petäjä.
Neiti Petäjä syntyi Kauhavan Kamppisessa keväällä 1874. Maria Kaisa Susannantytär Österiksi kastettu lapsi oli äitinsä Susanna Andersdr Österin toinen lapsi. Äidiltä oli kolme vuotta aikaisemmin kuollut nelivuotias esikoispoika.
– Kummankaan isistä ei kastetiedoissa ole mainintaa, Järvi kertoo.
Sen sijaan kirkonkirjoista selviää, että Susanna Öster oli kahdesti ripitetty salavuoteudesta eli aviottoman lapsen synnyttämisestä.
Kun tytär oli kolmevuotias, hänen äitinsä kuoli.
– Kauhavan seurakunnan rippikirjojen mukaan 34-vuotias äiti kuoli rintapistoksiin. Äitinsä kuoleman jälkeen tyttären otti hoiviinsa isovanhemmat Maria ja Antti Öster.
Digitoitujen Kauhavan kirkonkirjojen viimeinen tieto Maria Österistä on elokuulta 1894.
– Kaksikymmentävuotias nainen siirrettiin rippikirjassa irtolaisten sivuille.
Ennen vanhaan irtolainen oli henkilö, jolla ei ollut vakituista asuinpaikkaa ja vakituisia tuloja.
Irtolaisesta kansallismielisten puheenjohtajaksi
Kun tiedot digitoiduista kirkonkirjoista päättyvät, Elina Järvi siirtyi tutkimaan henkikirjoja sekä sanomalehtiarkistoja.
Ensimmäinen sanomalehtimerkintä Maria Österistä paljastaa hänen näytelleen Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran iltamissa näytelmässä Savon Sydämessä 1898. Iltamilla kerättiin rahaa Ilmajoen kansanopiston hyväksi.
Se, miten Maria Österistä tulee Maiju Petäjä selviää 12.5.1906 päivätystä jutusta, jossa Suomen Wirallinen lehti uutisoi 24 800 ihmisen suomentaneen sukunimensä kirjailija Johannes Linnankosken aloittaman kampanjan seurauksena. Petäjä oli heistä yksi.
1900-luvun alkupuolella Maiju Petäjän nimi löytyy sanomalehtistä tämän tästä kokousuutisista, jotka koskivat Lapuaa, minne Petäjä oli muuttanut.
Petäjä esimerkiksi valittiin Lapuan nuorisoseuran johtokuntaan, Lapuan suomalaisen seuran naisjärjestön tilintarkastajaksi, vaalilautakunnan varajäseneksi sekä Lapuan Nuijamiesten johtokuntaan.
– Myöhemmin Nuijamiesten johtokunta valitsi Petäjän puheenjohtajakseen.
Nuijamiehet olivat kansallismielisiä nuorisoliittoja, joita perustettiin ympäri maata vuodesta 1909 eteenpäin.
Kosolan ja Petäjän viimeiset yhteiset päivät
Kun jäljet osoittavat Petäjän kansallismielisyyden, ei ole yllätys, että hänen polkunsa johtaa Lapuan liikkeeseen: Petäjä työskenteli liikkeen toimistossa.
Petäjän ja isänmaallisen kansanliikkeen keulahahmon Vihtori Kosolan kuolemat kietoutuvat erikoisella tavalla yhteen.
– Neiti Petäjän kuolemasta uutisoitiin sanomalehdissä, koska hän oli ollut hoitamassa Kosolaa tämän sairasvuoteella joulukuussa 1936. Kosola kuoli 14. joulukuuta ja Petäjä noin viikkoa myöhemmin, Järvi kertaa.
Koska Vihtori Kosolan kuolemaan epäiltiin liittyvän myrkytys, hänelle tehtiin ruumiinavaus.
– Myrkytyshuhuja liikkui myös häntä hoitaneen Petäjän kuoleman ympärillä. Lapuan nimismies Onni Seppä oli tiedustellut mahdollisuutta Petäjän ruumiinavaukseen. Sitä ei kuitenkaan tehty.
Tammikuun 8. päivänä 1937 Vaasa-lehti kertoi, että Kosolan ruumiinavaustuloksissa ei todettu myrkytystä. Samassa uutisessa mainittiin, että myös Maiju Petäjän kuolema johtui keuhkokuumeesta, kuten Kosolankin.
Aktiivinen nuorisoseuralainen ja käsityöläinen
Mutta miten Maiju Petäjä liittyy jussipaitaan?
Lapuan seurakunnan kuolleitten luettelossa olevan merkinnän mukaan 62-vuotiaana kuolleen Maiju Petäjän ammatti oli kutoja.
– Aktiivisen nuorisoseuratyön ja yhdistystoiminnan lisäksi hän harjoitti kutojan ja ompelijan ammattia, Järvi vahvistaa.
Paikallis- ja maakuntalehdissä Petäjä mainosti käsitöitään ja leninkejään. Lisäksi hän oli palkittu käsityöläinen.
Jussipaitaan Petäjän liittää käsityötutkija Marketta Luutonen väitöskirjassaan, jossa hän tutki villapaitaa pohjalaismiehen rooliasuna.
Luutosen mukaan paidan taustasta on kaksi eri versiota. Toisen mukaan ensimmäisen jussipaidan neuloi 1914 lapualainen neiti Petäjä Pohjalaisia-näytelmään Harrin Jussin roolia varten. Toinen versio johtaa Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen osakunnan pesäpallojoukkueen peliasuun.
Se, että Maiju Petäjä olisi jussipaidan suunnitellut ja kutonut ei ole kovin kaukaa haettu hänen taustallaan harrastajanäyttelijänä ja ammattikäsityöläisenä.
– Mysteeri jussipaidan alkuperästä ei tässä selvinnyt, mutta mainitun neiti Petäjän henkilöllisyys ja tausta on nyt selvitetty, Elina Järvi päättää.
