Jos Nato-jäsenyys oli Suomelle ja Ruotsille pelastusvene, oli se jo valmiiksi ruosteen puhkoma ja vettä tihkuva. Näin voisi kuvailla mielialaa Natossa, jossa on Ukrainan sodan varrella havahduttu siihen, että suuri osa Naton eurooppalaisista jäsenvaltioista on laiminlyönyt jo vuosikymmenten ajan puolustusvoimiensa kehittämistä.
Nyt edessä on mammuttimainen urakka aukkojen paikkaamiseksi, ja se alkaa ensi viikolla järjestettävästä Naton huippukokouksesta Hollannin Haagissa. Kokouksessa saa sinettinsä Naton uusi puolustusmenotavoite, johon liittyvistä suorituskykytavoitteista päätettiin jo aiemmin tässä kuussa Naton puolustusministerikokouksessa.
Nykytietojen valossa liittouma odottaa jatkossa jäsenmaiden käyttävän yhteensä vähintään viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen ja turvallisuusmenoihin. Tästä 3,5 prosenttia olisi perinteisiä "kovia" puolustusmenoja kuten asehankintoja ja 1,5 prosenttia muita puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä menoja. Vielä ei ole tarkentunut, mitä kaikkea tuohon kategoriaan lopulta lasketaan.
Tiistain ja keskiviikon kokoukseen osallistuvat Suomesta presidentti Alexander Stubb, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.), tiedotti presidentin kanslia tiistaina.
Jäsenmaiden neuvottelut kokouksessa julkaistavan yhteisen julkilausuman sisällöstä ovat jatkuneet viime metreille asti. Suomi tavoittelee sitä, että julkilausumassa selvästi ilmaistaan Venäjän olevan uhka koko liittokunnalle.
Puolustustaakan uusjako Euroopassa
Vaikka hetki on historiallinen, ensi viikon kokous pidetään lyhyen kaavan mukaan. Nato-maiden päättäjät osallistuvat tiistaina illalla pidettäville illallisille ja keskiviikkona pidettävään Pohjois-Atlantin neuvoston valtionjohtajien kokoukseen. Kokous on määrä paketoida jo keskiviikkona iltapäivällä, eli päättäjien virallinen ohjelma kestää alle vuorokauden.
Paikalle odotetaan myös Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia, jonka hallinnosta viiden prosentin vaatimus on lähtöisin. Nuivasti Natoon suhtautuvan Trumpin toinen kausi on ravistellut Natoa, mutta virallisesti Yhdysvallat on yhä sitoutunut yhteispuolustukseen artikla 5:n kautta.
Yhdysvallat on kuitenkin muuttamassa rooliaan liittokunnassa. Tavoitteena on, että jatkossa se huolehtisi ydinpelotteen ylläpidosta eurooppalaisten ottaessa päävastuun tavanomaisesta puolustuskyvystä.
Taakan uusjaossa työsarkaa kyllä riittää. Puolustuksellisesti Euroopan Nato-maat ovat isossa kuopassa, josta niiden pitää nyt kaivaa itsensä ulos. Suomessa ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet arvioivat, että jos kaikki jäsenmaat sitoutuvat pitkäjänteisesti tavoitteiden saavuttamiseen, menee puolustuksen aukkojen paikkaamiseen silti 10–20 vuotta.
Aikaa ei siis ole enää hukattavaksi. Naton pääsihteeri Mark Rutte varoitti aiemmin tässä kuussa, että Venäjä saattaa olla valmis hyökkäämään Natoa vastaan viiden vuoden sisällä.
Ilmatorjunnan viisinkertaistaminen haussa
Erityisen puutteelliseksi Euroopan Nato-maiden tilanne arvioidaan ilmatorjunnan ja ohjuspuolustuksen osalta, eli juuri sillä alueella, joka on ollut ratkaisevassa roolissa Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainassa. Venäjän drooni- ja ohjusiskut moukaroivat Ukrainan kaupunkeja päivät pääksytysten. Tätä aukkoa paikatakseen Suomi on hankkinut Israelilta kiistanalaisen Daavidin linko -ilmatorjuntaohjusjärjestelmän.
Naton Rutten mukaan jäsenmaiden olisi pyrittävä ainakin viisinkertaistamaan ilmatorjuntakykynsä.
– Asevoimamme tarvitsevat myös tuhansia uusia panssariajoneuvoja ja tankkeja sekä miljoonia uusia tykistöammuksia, Rutte sanoi viime viikolla Politicon mukaan.
Nato-maista suurimpana vastaan hangoittelijana on julkisuudessa pidetty Espanjaa. Kaukana Venäjästä sijaitseva Välimeren maa olisi suuren lisäpanostuksen myötä saavuttamassa kahden prosentin tavoitteen ensi kertaa tänä vuonna, mutta tätä korkeammalle nousemista on pidetty vasemmistokoalition johtamalle maalle poliittisesti hyvin vaikeana.
