Politiikan syksy on alkanut. Nykyinen hallitus piti viimeisen budjettiriihensä. Budjettiesitystä voi pitää yllätyksettömänä. Velkaantuminen jatkuu rajuna, ja hallituksen kova arvomaailma näkyy.
Budjetin valopilkku eteläpohjalaisittain on 6 miljoonan euron lisäys VT19 Tepon risteyksen äärimmäisen vaarallisen osuuden parantamiseen Nurmossa. Panostus oli välttämätön, sillä ilman sitä hanke olisi kaatunut.
Lausun tästä lämpimät kiitokset vaalipiirimme hallituspuolueiden edustajille. Yhteistyö hallitus/oppositio-rajan yli toimii koventuneessakin ilmapiirissä.
Myönteisiä uutisia hallituksen kokouksista Seinäjoen seudun hyväksi on kuultu aivan liian vähän tällä kaudella. Kun on päätetty liikenneinvestoinneista, koulutuksen resursseista ja TKI-rahoituksesta, potti on poikkeuksetta valunut muualle.
Ei voi välttyä tuntemukselta, että Seinäjoen kaupunkiseutu on jäänyt unohdukseen valtion kehittämispanostuksissa.
Seinäjoki ei ole tällä hetkellä missään valtion kaupunkikehittämisen ohjelmissa mukana.
Seinäjoen elinvoima ja kehitys ovat kohtalokkaita ennen kaikkea ympäröivälle maakunnalle. Seinäjoen veturivaikutus on tarjonnut maakunnalle niin huippuhyviä sairaalapalveluita, tapahtumia ja kaupallisia palveluita, monipuolisuutta työmahdollisuuksiin kuin nuorille mahdollisuuden koulutukseen kotiseudulla. Vain muutamia mainitakseni.
Tilanne on kestämätön. Etelä-Pohjanmaan ja Seinäjoen näytöt ovat kiistattomat: Meillä on suhteellisesti eniten yrittäjiä ja teollisuutta koko maassa. Olemme kiistaton ruokamaakunta. Kasvupotentiaalia on enemmän kuin ehkä missään muualla.
Kuitenkin Etelä-Pohjanmaan haasteet ovat todellisia. Koulutustasomme on edelleen valtakunnan keskiarvon alapuolella, ja työn tuottavuudessa poljetaan paikallaan.
Yritykset huutavat osaavaa työvoimaa, mutta samaan aikaan Etelä-Pohjanmaalla on suhteessa nuoriin ikäluokkiin yksi maan pienimmistä korkeakoulutuksen aloituspaikkamääristä.
Etelä-Pohjanmaa on korkeakoulujen aloituspaikkojen epäsuhteessa samassa sarjassa Uudenmaan ja Pirkanmaan kanssa.
Myös yhteistyötä pohjalaismaakunnissa on vahvistettava. Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan ei pidä nähdä itseään kilpailijoina vaan kumppaneina. Kaikki tarvitsevat toisiaan.
Seuraavalla kaudella kurssin on muututtava. Lähihistoriakin on osoittanut, että vain keskustan vahva asema ja ote maan politiikasta varmistaa Seinäjoen seudun oikeudenmukaisen kohtelun.
Ilkka-Pohjalainen arvioi pääkirjoituksessaan 4.9. koko Suomen asuttuna pitämisen olevan mahdoton asia ja kuuluvan menneisyyteen. Rohkenen omata tässä eri näkökulman ja olla positiivisempi.
Suomessa on menestyviä ulkomaankauppaa tekeviä yrityksiä pilvin pimein pienissä kunnissa ja kylillä jopa hiekkateiden varsilla. Vihreä siirtymä, tekoäly, datatalous ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen avaavat uusia mahdollisuuksia maalla. Pääkirjoituksessa mainituista autiotaloista moni on saanut uuden elämän lyhytvuokrauksessa.
Jos pohjalainen maaseutu tyhjenee, sortuvat myös Seinäjoen ja Vaasan kaupungit.
Molemmat ovat porskuttaneet ympäröivän maaseudun vahvalla tuella. Pääkirjoituksen skenaarion pohjalta maakuntakeskuksissammekin voi pakata reput ja lähteä vähintään Tampereelle.
Nyt enemmän taistelumieltä ja luottamusta!
puheenjohtaja (kesk.), Kauhava.