Valtakunnallista nuorisotyön viikkoa vietetään 5.–11.10.2026.
Nyt on hyvä hetki kääntää katseet eduskuntavaalien 2023 alle, jolloin puolueiden viesti oli poikkeuksellisen yhtenäinen. Mielenterveyskriisi, syrjäytymisen ehkäisy ja nuorten osallisuuden vahvistaminen nousivat lähes kaikkien puolueiden ohjelmissa keskeisiksi tavoitteiksi.
Hallitusohjelmaan kirjattiinkin tavoitteita nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, mielenterveyden tukemiseksi sekä etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kehittämiseksi.
Keväällä 2024 hallitus myönsi lisätalousarviossa yli kolme miljoonaa euroa etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan tukemiseen. Samalla kuitenkin nuorisotyön kokonaisrahoitus on vähentynyt.
Nuorisoalan arvion mukaan määrärahoja on leikattu ja kokonaisrahoitus on pienentynyt, kun huomioidaan myös määräaikaisten avustusten päättyminen.
Lisäksi etsivän nuorisotyön valtionavustusten osuus on pienentynyt, jolloin yhä suurempi vastuu siirtyy kunnille.
Sote-järjestöjen valtionavustusten ns. Stea-leikkaukset osuvat kipeimmin juuri niihin järjestöihin, jotka tekevät lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevää työtä – sitä, jota hallituspuolueet vaaliohjelmissaan korostivat.
Mieli ry, Väestöliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä muut lapsi- ja nuorisopainotteiset toimijat ovat käyneet muutosneuvotteluja ja leikkaavat myös kohtaavaa työtä.
Leikkaukset vähentävät kykyä ennaltaehkäistä ongelmia, mikä syö säästöjä ja siirtää kustannuksia raskaampiin palveluihin, kuten päivystykseen ja psykiatriseen hoitoon.
Leikkaukset eivät ole taloudellisesti järkeviä eivätkä inhimillisesti hyväksyttäviä. Ne heikentävät lasten ja nuorten arkea, lisäävät perheiden kuormitusta ja siirtävät kustannuksia tulevaisuuteen.
Kun vertaistuki, harrastustoiminta ja matalan kynnyksen palvelut ajetaan alas, hallituspuolueiden omat kirjaukset menettävät uskottavuutensa. Ennaltaehkäisevää työtä ei voi puolittaa ja samalla väittää vahvistavansa lasten ja nuorten hyvinvointia.
Voidaankin kysyä, toteutuuko vaalien alla annettu lupaus nuorten hyvinvoinnin vahvistamisesta, jos ennaltaehkäisevän työn perusrahoitus heikkenee.
Ennaltaehkäisevän nuorisotyön vaikutukset näkyvät usein vasta vuosien päästä vähentyneenä syrjäytymisenä, parempana mielenterveytenä, koulutukseen kiinnittymisenä ja työllistymisenä. Säästöt voivat näyttää lyhyellä aikavälillä taloudellisesti houkuttelevilta, mutta tulla pitkällä aikavälillä kalliiksi.
Nuorten näkökulmasta tärkein kysymys on se, löytyykö apua silloin, kun sitä tarvitaan. Juuri siinä mitataan ennaltaehkäisevän nuorisotyön ja poliittisten lupausten todellinen vaikuttavuus.
Ensi keväänä Suomeen valitaan uusi eduskunta. Silloin äänestäjät pääsevät vaikuttamaan myös siihen, millaisia nuoriso- ja järjestötyön rahoituksesta linjaavia päättäjiä Arkadianmäelle valitaan.