Ennallistamisasetus on hyvä esimerkki huonosta sääntelystä. Asetuksen sisällöstä on väännetty jo viiden vuoden ajan, eikä Suomessa vieläkään tiedetä aina, mitä asetus tarkoittaa käytännössä.
Päätöksiä tehtäessä on oltu monin paikoin laput silmillä. On päätetty asioista, joiden sisällöstä ja vaikutuksista on ymmärretty vain rajallisesti.
Tämänhetkisen tiedon valossa Suomi on ottavana osapuolena. Asetuksen aiheuttamat negatiiviset talousvaikutukset voivat olla suhteellisesti jopa koko maanosan korkeimmat Suomelle.
Luonnonvarakeskus Luke julkaisi (31.3.) arvion ennallistamisasetuksen vaikutuksista. Pahimmillaan hakkuumäärät voisivat pudota 15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa Suomessa. Sahateollisuuden yrityksille puun saatavuuden varmistaminen on keskeisin kysymys kilpailukyvyn kannalta.
Jos hakkuumäärät putoaisivat pahimpien arvioiden mukaisesti, vaikutukset olisivat dramaattisia koko sahateollisuuden arvoketjussa.
Luken ennallistamisarvion mukaan Suomessa arvonlisäys voisi laskea kolme miljardia euroa vuodessa ja työllisyys heikentyä 23 000 henkilöllä. Kyse on mittaluokaltaan suurista negatiivisista vaikutuksista maassa, jonka taloudella on mennyt heikosti jo pitkän aikaa.
Suomen pitää nyt vaatia, että Euroopan komissio avaa asetuksen ja kohtuullistaa asetusta. Suomen tulee olla rohkea ja suoraselkäinen toimissaan eli rahtunen pohjalaista mentaliteettia kannattaa ottaa mukaan Brysselin vaikuttamisreissuille.
Samanaikaisesti kaiken epävarmuuden keskellä laaditaan ennallistamisasetuksen mukaista kansallista ennallistamissuunnitelmaa. Suomen omassa valmistelutyössä pitää huomioita kustannustehokkaat luontotoimet sekä puun saatavuuden varmistaminen.
Ennallistamisasetuksen keventäminen ja järkevöittäminen ei olisi selän kääntämistä metsäluonnolle. Metsänomistajat ja puuta jalostava teollisuus tekevät jo nyt paljon töitä metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi joka päivä.
Työtä metsäluonnon tilan vahvistamiseksi tietysti riittää, mutta moni asia liikkuu jo oikeaan suuntaan. Esimerkiksi metsissä on nähtävissä positiivista kehitystä järeän puun, lahopuun ja lehtipuun määrien osalta.
Pohjanmaan useat sahayritykset tuovat merkittävää elinvoimaa maakuntaan. Jotta sahateollisuuden positiivinen kehitys voi jatkua myös tulevaisuudessa lakeuksilla, ennallistamistoimiin tarvitaan järkeä sekä Suomen hallituksen piirissä että Brysselissä.